Säännöt

Keski-Suomen Monikkoperheet ry:n säännöt

1. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Keski-Suomen Monikkoperheet ry. Sen kotipaikka on Jyväskylä ja toiminta-alue Keski-Suomi.

2. Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia monikkoperheiden tukena ja parantaa perheiden yhteiskunnallista asemaa. Yhdistys tarjoaa vertaistukea useampaa lasta odottaville vanhemmille sekä monikkoperheille. Yhdistys järjestää keskustelu-, koulutus- ja muita vastaavia tilaisuuksia sekä harrastustoimintaa monikkoperheille.

Yhdistys voi ottaa kantaa monikkoperheitä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa tekemällä aloitteita tai antamalla lausuntoja. Yhdistys voi liittyä jäseneksi tarpeellisiksi katsomiinsa yhdistyksiin.

Yhdistys voi toimintansa rahoittamiseksi järjestää myyjäisiä ja arpajaisia sekä ottaa vastaan lahjoituksia. Lisäksi se voi harjoittaa toimintaansa liittyvien tavaroiden pienimuotoista myyntiä.

3. Jäsenet

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä tai kunniajäseniä.

Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä henkilö, jolla on monikkolapsia tai joka odottaa monikkolapsia taikka joka on itse monikkolapsi. Varsinaisen jäsenen hyväksyy yhdistyksen hallitus.

Kannatusjäseneksi voi liittyä kuka tahansa yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Kunniajäseneksi yhdistyksen hallitus voi kutsua henkilön, joka on toiminut ansiokkaasti yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi tai jonka hallitus katsoo muuten sopivaksi. Kannatusjäsenellä ja kunniajäsenellä ei ole äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa.

Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka on jättänyt jäsenmaksun maksamatta, puolen vuoden kuluttua sen erääntymisestä.

4. Jäsenmaksu

Yhdistys perii varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous.

5. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään seitsemän muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan sekä jakaa tarvittavat muut tehtävät. Hallituksen jäsenten toimikausi on kahden vuosikokouksen välinen aika.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme muuta jäsentä ovat läsnä. Hallitus voi kokoontua myös sähköpostitse tai järjestää puhelin- tai videoneuvottelukokouksen, jos kaikki hallituksen jäsenet siihen suostuvat.

Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni lukuun ottamatta henkilövaaleja, jotka ratkaistaan arvalla.

6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.

7. Yhdistyksen talous ja hallinto sekä toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on annettava tilinpäätös ja toimintakertomus toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan on annettava hallitukselle yhdistyksen vuosikokoukselle osoitettu tarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

Yhdistyksellä on toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja. Toiminnantarkastajien toimikausi on kahden vuosikokouksen välinen aika.

8. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokouksia ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous. Kokouksen kutsuu koolle hallitus, jonka on toimitettava kokouskutsu kirjallisesti jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Jos yhdistyksen jäsen haluaa saada asian yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä loka–joulukuussa.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka kun vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii.

Yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on kullakin yksi ääni. Varsinainen jäsen voi valtuuttaa kirjallisesti perheen toisen varsinaisen jäsenen käyttämään äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole yksittäisen asian osalta toisin määrätty. Äänten mennessä tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee lukuun ottamatta henkilövaaleja, jotka ratkaistaan arvalla.

9. Vuosikokous

Vuosikokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat:

kokouksen avaus
valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina
todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
hyväksytään kokouksen työjärjestys
käsitellään toimintakertomus, tilinpäätös ja tarkastuskertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä edellisen tilikauden hallituksille ja muille tilivelvollisille
vahvistetaan toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio sekä päätetään varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus
päätetään hallituksen jäsenten määrä
valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on päätettävä yhdistyksen kokouksessa kolmen neljäsosan ääntenenemmistöllä. Sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on mainittava kokouskutsussa.

Jos yhdistys purkautuu, sen varat on käytettävä yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen yhdistyksen viimeisen kokouksen päättämällä tavalla.

Säännöt on hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 16.3.2019.