MONIKKOPERHEET TARVITSEVAT SUJUVIA JA OIKEA-AIKAISIA PALVELUITA

04.01.2022

Kaksosvauvat makaaavat vatsallaan sängyllä toisiinsa katsoen

Hyvinvointialueille siirtyminen on mahdollisuus monikkoperheille. Nyt palvelut on hajautettu usean eri toimijan alle. Uudet hyvinvointialueet mahdollistavat sujuvammat palveluketjut ja osaamisen vahvistumisen.

-Monikkoperheessä perheen lapsilukumäärä kasvaa ennakoimattomasti kerralla kahdella, kolmella tai jopa neljällä. Monikkoperheet ovat pieni erityisryhmä, jolle on tärkeää ja toivottavasti aiempaa helpompaa tarjota sujuvasti heidän tarvitsemansa hyvinvointialueen sote-palvelut, Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula toteaa.

Monikkoperheille erityisen tärkeitä tavoitteita ovat:

1) Tiedonkulun ja palvelupolkujen on oltava sujuvia
Erityisesti monikko-odottajan ja keskosperheen palvelupolku neuvolan ja erikoissairaanhoidon kesken on selkiytettävä.

2) Järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyön on oltava kattavaa ja suunnitelmallista. Järjestöistä löytyvää kokemus- ja asiantuntijatietoa on hyödynnettävä palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä.
Jokaisella hyvinvointialueella on oltava monikkolapsia odottaville perheille monikkoperhevalmennusta. Yhteistyö monikkoperhevalmennuksessa on tarkoituksenmukaisinta niin, että hyvinvointialue tarjoaa valmennukseen ammatillisen asiantuntemuksen ja monikkoperheyhdistys kokemusasiantuntijuuden.

3) Lapsi- ja perhepalvelujen työntekijöiden on tunnistettava monikko-odottajien ja monikkoperheiden erityistarpeet
Työntekijöille on tarjottava täydennyskoulutusta perheiden monimuotoisuudesta. Neuvoloissa on oltava osaamista monisikiöraskauksista ja monikkoperheiden tukemisesta. Synnytyksen jälkeen monikkosynnyttäjälle tulee olla tarjolla äitiysfysioterapiakäynti.

4) Lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus on varmistettava
Palvelun tulee lähteä perheen tarpeista niin, että sen myöntämiskriteerit eivät perusteettomasti rajoita palvelun tarkoituksenmukaista sisältöä. Myös tiedotukseen on panostettava, jotta perheet löytävät tarvitsemansa palvelun piiriin. Palvelun tulee olla kohtuuhintaista.

5) Tietojärjestelmien kehittämisessä tulee huomioida monikkoperheet
Monikkoperheiden erityistarpeet tulee huomioida tietojärjestelmien kehittämisessä. Tällaisia ovat esimerkiksi mahdollisuus syöttää useamman samana päivänä syntyneen tiedot järjestelmään.

6) Järjestöille on oltava tarjolla maksuttomia kokoontumistiloja esimerkiksi kohtaamispaikkatoiminnan tai perhekeskusten yhteydessä. Rakentamisessa tulee turvata perheystävällisyys ja esteettömyys.  


Lisätietoja:
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Raisa Ojaluoto
p. 045 882 5383, koordinaattori@monikkoperheet.fi

Monikkoperheet: Monikkoperheellä tarkoitetaan perhettä, johon syntyy kerralla kaksi tai sitä useampi lapsi. Suomessa syntyy vuosittain kaksoset noin 600-700 perheeseen ja kolmoset noin 5-10 perheeseen. Nelosia syntyy harvoin. Kaksosista kolmasosa on perimältään identtisiä.

Suomen Monikkoperheet ry: Suomen Monikkoperheet ry on Suomessa toimivien alueellisten monikkoperheyhdistysten valtakunnallinen kattojärjestö. Järjestö on perustettu vuonna 1995. Toiminnan päätavoitteita ovat kaksos-, kolmos- ja nelosperheistä kertovan tiedon jakaminen, edunvalvonta ja vertaistuki. Suomessa toimii tällä hetkellä vapaaehtoisvoimin 16 alueellista monikkoperheyhdistystä, jotka järjestävät tapahtumia ja toimintaa jäsenistölleen omalla toimialueellaan.

Mediatiedotteemme löydät myös STT-infosta.

Artikkelikuva: Niina Rodionoff