Retkeily pienten kaksosten kanssa

18.06.2025

Odotusaikana haaveilin retkeilyharrastuksen jatkamisesta pienten kaksosten kanssa. Tähtäimenä oli Lapissa retkeily, tarkemmin Pirunkurun ponnistus, kun kaksoset olisivat noin vuoden ikäisiä. Siitä se idea sitten lähti.

Olen retkeillyt ja vaeltanut vuosia. Lasten kanssa olemme retkeilleet paljon, enimmäkseen päiväretkiä, mutta myös parin viikon mittaisia road trip-retkiä telttamajoituksella. En kokenut retkeilyä itsessään mahdottomana, enimmäkseen kaksosten kohdalla minua mietitytti logistinen puoli. Kuinka saan kaksi vauvaa ja taaperon, vaipanvaihtosetit ja eväät tunturin laelle? Aloin siis jo odotusaikana tutustua kaksosten kantamiseen ja imin tietoa kantovälineryhmistä sienen lailla.

Ensimmäisellä retkellä kävimme pilkillä! Kaksoset vaunukoppiin nukkumaan hyvin topattuina, koppien pohjalle lampaantaljat eristämään kylmyyttä, ja koppa kuormaliinalla pulkkaan kiinni. Kaksoset olivat neljän kuukauden ikäisiä tuolloin. Ja nukkuivat koko retken ajan tyytyväisinä! Helpoin pilkkireissu aikoihin.

Sitten koitti ensimmäinen retki yksin, juuri kolme vuotta täyttäneen taaperon ja kuusikuisten kaksosten kanssa. Olin kyllästynyt olemaan kotona, kaipasin ulkoilmaa ja metsää. Saan jaksamista arkeen metsästä. Oli talvi. Lähdimme lähilaavulle. Laavulla on suojaisaa ja voi laittaa vaikka nuotion, jos siltä tuntuu. Kaksoset olivat TwinGo-repuissa ja olin virittänyt laukun kiinni lantiovöihin. Laukussa kulki eväät ja hätätilannetta varten vaipanvaihtotarvikkeet. Ensimmäinen retki meni aivan loistavasti! Innostuin niin, että retkeilimme tämän tästä lähipaikoille! Kävimme läpi monta laavua ja kotaa joihin kävelymatka oli alle 1,5 km suuntaansa.

Kesän tultua päätimme lähteä pidemmälle road trip-retkelle. Kaksoset olivat tuolloin 10 kuukauden ikäisiä. Lähdimme Ruotsin Lappiin. Jätimme rattaat pois matkasta ja päätimme pärjätä pelkästään kantorepuilla ja kantorinkalla. Nukuimme valtaosan öistä teltoissa, mutta edulliset majoituksetkin olivat ok. Menimme lautalla Vaasasta Uumajaan, laivamatka oli kaksosten ensimmäinen. En osannut jännittää oikeastaan mitään muuta reissussa kuin sitä, olisiko sääskiä paljon. Luotin vahvasti, että teltassa kyllä nukutaan. Ja nukuttiinkin! Eipä ole ikinä meillä kaksoset vielä niin hyviä öitä nukkuneetkaan! Olimme reilun viikon tien päällä. Kävimme eläinpuistossa, tutustuimme uusiin kaupunkeihin Ruotsissa ja nautimme retkielämästä. Päätimme retken mökillemme, joka on saaressa ilman juoksevaa vettä ja sähköä. Olisin voinut jäädä asumaan mökille! Tuolloin mietin, että onneksi pidin tämänkin asian kohdalla oman pääni ja kokeilin! Ihania seikkailuja ja vaihtelua vauva-arkeen!

Syksyllä kaksosten ollessa vuoden ikäisiä lähdimme Lappiin Äkäslompololle. Majoituimme mökissä ja teimme päiväretkiä. Mukana oli kaksi kantorinkkaa, kantoreppu ja tuplamatkarattaat päiväunia varten. Kiipesimme Pirunkurun kaikkien viiden lapsen kanssa. Reitti oli minulle tuttu. Tämä oli retki, josta haaveilin. Pirunkurun ponnistus on 8 km kokonaisuudessaan.

Nousu kurua pitkin meni hyvin. Kaksoset nukkuivat rinkoissa ja isommat lapset jaksoivat kävellä itse hienosti. Tutkimme matkalla luontoa ja kurun kiviä, koululaiset tekivät mm. maantiedon tehtäviä, kasvioita retkien aikana! Huipulla tuuli kovin, mutta se ei intoa lannistanut. Näkymät olivat aivan mahtavat! Kodalle päin suunnatessamme tuolloin 3-vuotias, keskimmäisin lapsistamme, väsähti. Kannoimme siis 3-vuotiasta rinkassa, toista kaksosista rinkassa ja toista kantorepussa edessä. Kodalla pidimme pidemmän tauon, söimme hyvin ja lepäsimme. Loppumatka olikin pelkkää alamäkeä ja helppoja leveitä polkuja. Meillä isommat lapset innostuivat myös kokeilemaan kantoreppua Lapin reissulla ja kantoivat vuoron perään kaksosia ja taaperoa.

Retki ei ollut yksistään pelkkää hymyä ja naurua. Lasten kanssa retkeilyyn kuuluu kaikki tunteet ja isossa perheessä myös eriävät mielipiteet. Joskus lapsia joutuu motivoimaan hieman enemmän. Joskus on retkiä, jotka pitää keskeyttää. Kun retkeilemään lähtee, kannattaa tavoitteeksi ottaa pienempi ja helpompi saavutus. Näin peruminen ei haittaa, eikä harmita niin kovin aikuisiakaan.

Kokosin muutaman vinkin omista kokemuksistani:

• Muista aina lapsentahtisuus. Lasten jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan mentäessä retkeily helpottuu valtavasti.
• Ota tavoitteeksi ensin ihan pieni retki. Retken ei tarvitse olla kotipihaa kovinkaan paljoa kauempana. Kun retkeily alkaa tuntua mukavalta, voi etäisyyttä lähteä pidentämään.
• Jos haaveilet telttayöstä, kokeile telttailua ensin omalla kotipihalla. Kotipihassa telttailu on turvallisemman tuntuista myös lapsille, eikä matka ole pitkä kotiin, jos yö ei sujukaan.
• Varaa aina eväitä mukaan hieman liikaa! Retkeily kuluttaa paljon energiaa. Lapsille mukaan rusinoita, pähkinöitä ja patukoita, joita voi popsia ja joilla voi myös houkutella.
• Perehdy kantovälineisiin, ne helpottavat ja avartavat maailmaa!
• Retkeilyn ei tarvitse olla välineurheilua. Pienillä lapsilla makuupussiksi riittää rattaiden toppapussi ja makuualustaksi marketista saatava ohut, leikattava termoalusta, joka hohkaa lämmön takaisin. Yhdestä alustasta saa sopivasti kahdelle vauvalle tai taaperolle makuualustat!
• Muista avoin mieli! Oma asenne ratkaisee paljon.
• Lapsia voi motivoida tehtävillä, leikeillä, loruilla, eväshetkillä ja leikkisällä mielellä.
• Vältä kiireen tuntua. Ulkona ollaan perillä jo, keskitytään matkaan määränpään sijaan. Hoputtaminen ja kiirehdintä vie retkeilystä mukavuuden mennessään.
• Myös pyörällä, suksilla ja rattailla pääsee vuodenajoista riippumatta retkille! Esteettömät reitit ovat helppoja kulkea rattaiden kanssa ja näitäkin reittejä on nykyään paljon! Pyörän perään saa kärryn ja suksien kanssa voi vetää ahkiota tai pulkkaan sidottua kantokoppaa.

Toivottavasti vinkeistä on apua ja tarinani rohkaisee yrittämään! Vaikka kaksosarki tuntuu toisinaan todella kuormittavalta, täytyy muistaa, ettei hukkaa itseään siihen.

Milja

Viiden lapsen äiti. Perheessämme on eri ikäisiä lapsia; teini-ikäinen, alakoululainen, leikki-ikäinen ja reilun vuoden ikäiset kaksoset. Elelemme kiireetöntä, touhuntäyteistä elämää nauttien arjen pienistä iloista!

Kuvitus perheen kotialbumista.