Odotus ja synnytys
Odotan kaksosia?! Suomessa kaikista synnytyksistä monikkosynnytysten osuus on vuosittain vain 1,35 %. Kaksosia syntyy noin 600 perheeseen ja kolmosia noin 5-10 perheeseen vuosittain. Neloset ovat harvinaisempia.
Monisikiöraskauden sanastoa
Tsygositeetti= kertoo kuinka munasolu on hedelmöittynyt (onko munasolu jakautunut kahtia vai ei)
Ditsygoottinen (DZ) = erimunainen eli epäidenttinen raskaus
Monotsygoottinen (MZ) = samanmunainen eli identtinen raskaus
Korion = suonikalvo
Amnion = vesikalvo ts. vesipussi
Korionisiteetti= suonikalvojen yhteisyyden tai erillisyyden määritys
Monokoriaalinen = sikiöillä on yksi istukka ja yhteinen suonikalvo (uloin kalvo)
Dikoriaalinen = sikiöillä on molemmilla omat istukat ja suonikalvot
Monoamniaalinen = sikiöillä on yksi yhteinen vesikalvo ts. vesipussi
Diamniaalinen = sikiöillä on molemmilla omat vesikalvot ts. vesipussit
Diamnioottis-dikoriaalinen = sikiöillä omat istukat, omat suonikalvot ja omat vesipussit
Diamnioottis-monokoriaalinen = sikiöillä yhteinen istukka ja suonikalvo ja omat vesipussit
Monoamnioottis-monokoriaalinen = sikiöillä yhteinen istukka ja suonikalvo sekä yhteinen vesipussi
Fetofetaali transfuusio oireyhtymä (FFTO), käytetään myös termiä TTTS eli Twin To Twin Transfusion Syndrome = monokoriaalisissa raskauksissa esiintyvä oireyhtymä, jossa sikiöiden välillä on suoniyhteyksiä istukan sisällä.
TOPS= Twin Oligopoly Sequence (TOPS ja TTTS ovat sama asia).
TAPS= Twin Anemia Polystemia Sequence = monikoriaalisessa raskaudessa esiintyvä häiriö, jossa toinen sikiöistä kärsii anemiasta. TAPSia ei ole tunnettu ennen vuotta 2005.
Selektiivinen kasvuhidastuma= monokoriaalisessa raskaudessa esiintyvä häiriö, jossa toinen sikiöistä voi huonosti. Hänen kasvunsa hidastuu ja ero toiseen kaksoseen voi olla 30-40%.
Monisikiöraskauden synty
Monotsygoottinen MZ, samanmunainen eli identtinen kaksosraskaus (yksi munasolu)
Ditsygoottinen DZ, erimunainen eli epäidenttinen kaksosraskaus (kaksi munasolua)
Tritsygoottinen, erimunainen kolmosraskaus (kolme munasolua)
Kaksoset, kaksosraskauden synty (kaksosraskaus)
- vaihtoehto (yleisin)
Kaksi munasolua. Lapset ovat erimunaiset eli epäidenttiset (ditsygoottinen=DZ).
Lapset voivat olla samaa tai eri sukupuolta. - vaihtoehto
Yksi munasolu, joka jakautuu kahtia. Lapset ovat samanmunaiset eli identtiset (monotsygoottinen=MZ). Tällöin lapset ovat aina samaa sukupuolta.
Kaksosraskauksista noin 70 % on epäidenttisiä eli erimunaisia (DZ) ja 30 % identtisiä eli samanmunaisia (MZ). Kaksosista noin 90 % on saanut alkunsa spontaanisti ja noin 10 % hedelmöityshoitojen tuloksena.
Kolmoset, kolmosraskauden synty (kolmosraskaus)
- vaihtoehto (yleisin) (MZ + DZ raskaus)
Kaksi munasolua, joista toinen on jakautunut kahtia. Tällöin lapsista kaksi ovat identtisiä eli samanmunaiset (MZ) ja samaa sukupuolta ja yksi lapsista on ns. erimunainen, yhdestä munasolusta (DZ), ja hän voi olla kumpaa sukupuolta tahansa. - vaihtoehto (Tritsygoottinen)
Kolme munasolua, jotka ovat hedelmöittyneet. Tällöin lapset ovat epäidenttiset ja voivat olla sekä poikia että tyttöjä. - vaihtoehto (harvinaisin) (MZ)
Yksi munasolu, joka on jakautunut kahtia, ja siitä edelleen toinen puolikas jakautunut. Tällöin kolmoset ovat samanmunaiset eli identtiset ja kaikki ovat samaa sukupuolta.
Spontaanisti alkunsa saaneista kolmosista yleisimmin kaksi on identtisiä ja yksi epäidenttinen. Yleisin kombinaatio on kaksi tyttöä ja yksi poika, harvinaisin kolme poikaa. Nykyisistä Suomen kolmosraskauksista suurin osa on spontaaneja raskauksia.
Kaksosten ja kolmosten odotus ja raskauden seuranta
Monikkoraskaus (kaksosten odotus, kolmosten odotus) todetaan yleensä alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa raskausviikoilla 10–12 tai viimeistään 18–20. raskausviikkojen rakenneultraäänitutkimuksessa. Vatsan peitteiden päältä tehtävässä ultraäänitutkimuksessa voidaan jo raskausviikolla 6. mennessä todeta useampia vesipusseja ja yleensä 8.raskausviikolla elonmerkit.
Monikkoraskaus edellyttää aina äitiyshuollon ja neuvolan yhteistyössä toteutettua, tehostettua seurantaa. Raskauden aikana monikko-odottaja käy äitiysneuvolassa sekä sairaalan äitiyspoliklinikalla yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Alkuraskaudessa käyntejä on harvemmin ja loppuraskaudessa 1-2 viikon välein. Tarvittaessa perheen kanssa voidaan sopia ylimääräisiä käyntejä. Jokaisen monikko-odottajan seuranta-aika on siis hyvin yksilöllinen. Siihen vaikuttavat mm. sikiöiden lukumäärä, äidin terveydentila, aiempien raskauksien kulku ja se onko sikiöillä yhteinen vai erilliset istukat.
Monisikiöraskaudessa äidin elimistö joutuu huomattavaan rasitukseen. Tavanomaiset raskausoireet ovat usein voimakkaampia ja alkavat aiemmin kuin yhtä lasta odottavilla naisilla. Oireet ja niiden määrät ovat yksilöllisiä ja niiden esiintyminen odottajille vaihtelee. Alkuraskaudesta odottajan oireina voivat olla tavallista voimakkaampi väsymys sekä raskauspahoinvointi.
Kaksosia tai kolmosia odottavan äidin on syytä hidastaa tahtia ja muistaa levätä jo raskauden alkuvaiheesta alkaen.
Kaksosraskaudessa sikiöt kasvavat yksössikiöiden tahtiin aina 28 raskausviikolle saakka, jolloin äidin kohdun koko vastaa täysiaikaista yksisikiöraskautta. Tämä saattaa altistaa ennenaikaisille supistuksille ja sen vuoksi kohdunkaulaa ja sikiöiden tarjoutuvaa osaa seurataan tiiviisti. Usein äidin sairausloma ajoittuu tähän ajanjaksoon. Kolmosraskauksissa sairauslomaa voidaan tarvita jo varhaisemmassa vaiheessa.
Tiesitkö tätä? Miten sikiöille määräytyvät A-vauva ja B-vauvanimikkeet?
”Raskausaikana synnytyskanavassa ensimmäisenä eli alempana oleva on A-sikiö ja näin ollen ylempänä oleva B-sikiö. Jos kyseessä on kolmosraskaus, A määritellään samoin, mutta kinkkisempää onkin sitten B- ja C-sikiön määrittely. Yleinen käytäntö on valita vasemmalla puolella kohdussa oleva B-sikiöksi, ja oikealla oleva C-sikiöksi.
Ennen raskausviikkoa 20, jolloin lapset ovat vielä melko pieniä ja pääsevät liikkumaan hyvin, saattaa tutkimusteknisistä syistä A ja B vaihtua. Raskausviikosta 20 eteenpäin on kuitenkin melko todennäköistä, että sikiöt tunnistetaan A:na ja B:nä.
A ja B määräytyy kuitenkin lopullisesti synnytyksessä. Se lapsista, joka syntyy ensimmäisenä, on A, seuraavana tuleva B, sitten C jne. Jos kyseessä on sektiosynnytys voi käydä niin, että se kumpi raskauden aikana on ollut B, syntyykin ensimmäisenä ja näin ollen hänestä tuleekin A.
– Tapio Kiviniemi, Erikoislääkäri, Keski-Suomen Keskussairaalan synnytysyksikön osastonylilääkäri ”
Raskaustyypit (kaksosraskaus, kaksosten odotus)
Diamnioottis-dikoriaalinen raskaus
Diamnioottis-dikoriaalisessa raskaudessa lapsilla on kaikki ns. omaa (istukat, suonikalvot, vesipussit), joten tässä monisikiöraskaustyypissä on vähiten riskejä, edellyttäen että istukat toimivat normaalisti.
Ditsygoottinen kaksosraskaus eli kahdesta munasolusta syntynyt kaksosraskaus (DZ) on aina raskaustyypiltään diamnioottis- dikoriaalinen eli molemmilla sikiöillä on oma istukka ja omat erilliset sikiö- ja vesikalvot. Lapset voivat olla tyttö-tyttö, poika-poika tai tyttö-poika pari. Mutta myös monotsygoottinen eli yhdestä jakautuneesta munasolusta syntynyt identtinen kaksosraskaus voi olla diamnioottis-dikoriaalinen (30%).
Jos diamnioottis- dikoriaalisessa raskaudessa lasten todetaan olevan samaa sukupuolta, ei heidän mahdollisesta identtisyydestään voida olla varmoja. Tässä tapauksessa identtisyys on tutkittava ja todennettava myöhemmässä vaiheessa dna-testein. Kaksosten identtisyystutkimuksesta löytyy lisätietoa tutkimuksia toteuttavan THL:n sivuilta.
Monokoriaalinen raskaus
Monokoriaaliset kaksosraskaudet eli raskaudet, joissa lapsilla on yksi yhteinen suonikalvo (korion) ovat aina samanmunaisia raskauksia eli monotsygoottisia (MZ), yksi munasolu on jakautunut kahtia. Raskaus on identtinen ja lapset ovat samaa sukupuolta; tyttö-tyttö, poika-poika.
Kaksosia odottavista noin 30 prosentin raskaus on monokoriaalinen. Monokoriaalista kaksosraskautta voi olla kahdenlaista diamnioottis-monokoriaalinen tai monoamnioottis-monokoriaalinen.
Diamnioottis-monokoriaalinen
Sikiöillä on yhteinen istukka ja suonikalvo, mutta omat vesipussit.
Monoamnioottis-monokoriaalinen
Sikiöillä on yhteisen istukan ja suonikalvon lisäksi myös yhteinen vesipussi.
Kyseinen raskaustyyppi on erittäin harvinainen. Kaksosraskauksista vain noin 1 % on tällaisia.
Suomen Monikkoperheet ry.
Monikko-odotuksen erityispiirteet
Kaksosia tai kolmosia odottava äiti kuulee raskauden eri vaiheissa usein olevansa riskiodottaja. Siksi perheen odotusaikaa leimaakin usein huoli tulevien lasten hyvinvoinnista. On kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa monikkolapsista syntyy terveenä. Varhainen monisikiöraskauden diagnoosi antaa mahdollisuuden hyvään raskauden seurantaan sekä synnytyksen suunnitteluun.
Monisikiöraskauden ”raskaustyyppi” vaikuttaa olennaisesti riskitekijöiden määrään esimerkiksi onko lapsilla yhteinen vai erilliset istukat ja suonikalvot. Sikiöiden korionisiteetti eli suonikalvojen yhteisyyden / erillisyyden määritys on tärkeää pyrkiä selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (dikoriaalinen vai monokoriaalinen). Korionisiteetti määritetään sikiöiden sukupuolen, istukoiden lukumäärän ja lapsivesipussien välisen kalvon ominaisuuksien perusteella.
Istukoiden määrän määrittely on hankalampaa mitä pidemmälle raskaus etenee. Istukat voivat yhteensulautua, jolloin on epävarmaa määritellä, onko raskaudessa kyseessä yksi vai kaksi istukkaa. Myöhemmässä vaiheessa vain, jos sikiöt ovat eri sukupuolta, voidaan istukoita todeta olevan varmasti kaksi, saman sukupuolen olleessa kyseessä ei välttämättä pystytä määrittämään istukoiden lukumäärää.
Mitä enemmän sikiöillä on yhteistä, sitä suurempia riskejä raskauteen liittyy ja sitä tarkemmin raskautta seurataan.
Monikkoraskauden suurimmat lapsiin kohdistuvat riskit ovat sikiöiden suuri kokoero, kohtukuolemat, ennenaikainen synnytys ja syntyvien lasten pienipainoisuus.
Monokoriaalisista kaksosraskauksissa noin 10-15 prosentille odottajista tulee jokin seuraavista häiriöistä: TTTS eli TOPS, TAPS tai selektiivinen kasvuhidastuma.
Monokoriaalisen raskauden TTTS-oireyhtymä
Fetofetaalinen transfuusio- oireyhtymässä (TTTS, Twin To Twin Syndrome / TOPS) on istukkaan sikiöiden välille muodostunut vääränlaisia verisuoniyhteyksiä. Suoniyhteyksien seurauksena toinen kaksosista saa liikaa verta. Toinen taas saa verta liian vähän ja kasvaa huonosti. Luovuttajasikiö on painoltaan pienempi ja saajasikiö suurempi. Syndrooma voi alkaa kehittyä jo raskauden alkuvaiheessa, minkä vuoksi kyseisen kaksosraskaustyypin seuranta on tarkkaa alusta alkaen.
TTTS-hoidossa sikiöiden välisiä hiussuonia poltetaan poikki. Lääkärin osaamisessa on keskeistä myös arvioida se, kenelle potilaista tästä operaatiosta on hyötyä ja missä vaiheessa hoito tulee tehdä.
Suomessa leikkauksia tehdään Helsingissä HUSissa.
Suomalaiset tekevät hoidossa tiivistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden, erityisesti Tukholman ja Kööpenhaminan sairaaloiden sekä Baltian maiden kanssa. TTTS-potilaat pystytään hoitamaan nopeasti, päivän tai kahdenkin varoitusajalla. (Lähde: Aydin Tekay, Monikkoperheet-lehden 4/2019 haastattelu)
Monokoriaalisen raskauden TAPS-oireyhtymä
TAPS eli Twin Anemia Polystemia sekvenssi -oireyhtymässä toinen lapsi kärsii anemiasta.
Monokoriaalisen raskauden selektiivinen kasvuhidastuma
Tässä toinen kaksosista voi huonosti. Hänen kasvunsa hidastuu ja ero toiseen kaksoseen voi olla 30-40%. Näissä tilanteissa sikiöiden kasvua seurataan tiiviisti. Yleensä toivotaan, että raskaudessa päästäisiin viikoille 26-28 ennen synnytyksen käynnistymistä. Sikiöiden selviytymisen kannalta viikot ovat paljon tärkeämpiä kuin koko. Raskausviikolla 28 on jo hyvät mahdollisuudet selvitä. (Lähde: Aydin Tekay, Monikkoperheet-lehden 4/2019 haastattelu)
TAPSissa ja selektiivisessä kasvuhidastumassa ei ole olemassa erityistä hoitomenetelmää. Joskus paremmin voiva kaksonen voidaan pelastaa sulkemalla huonommin voivan kaksosen napanuora.
Lue tästä artikkeli Erityisistä erityisimmät kaksosraskaudet
Tutustu myös
Mitä tulisi huomioida, kun odottaa kaksosia?
Kaksosraskaus on ainutlaatuinen ja harvinainen tilanne. Yleensä myös ympäristö on hyvin kiinnostunut. Alkutilanteessa on hyvä muistaa, että kaksosraskaus on riskiraskaus ja on tärkeää noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Ruokavalioon on myös hyvä kiinnittää huomiota.
Hyvä alku monikkovanhemmuuteen -ohjausmateriaali (päiv. 2022)
Hyvä alku monikkovanhemmuuteen -opas monikkoperhevalmennukseen. Odotus- ja synnytysasiaa sivulta 10 alkaen.
Kaksosia ja kolmosia odottavan hyvinvointi
Hyvä raskauden aikainen ravitsemus takaa sekä äidin että sikiön hyvinvoinnin. Oikeanlaisen ruokailun ansiosta äidin yleiskunto pysyy hyvänä, ja hän kestää raskauden ja imetyksen aiheuttaman fyysisen rasituksen. Pääsääntöinä odottajan ravitsemuksessa ovat ravinnon monipuolisuus, säännöllinen ateriarytmi, riittävä energiansaannin turvaaminen, kuitujen riittävä saanti sekä D-vitamiinin, kalsiumin, raudan ja foolihapon lisääminen ravitsemukseen.
Yksilölliset erot lisäenergian tarpeessa ovat suuret ja siihen vaikuttavat muun muassa äidin ikä ja koko, työn laatu sekä liikunnan määrä.
Kaksosten ja kolmosten synnytys
Kaksosraskaudet päätyvät synnytykseen tavallisesti ennen laskettua aikaa, keskimäärin raskausviikolla 36. Ensisijaisesti pyritään normaaliin alatiesynnytykseen. Kolmoset syntyvät keskimäärin raskausviikolla 33, useimmiten keisarileikkauksella. Monikkosynnytyksiä hoidetaan sairaaloissa, joissa on valmius lasten tehohoitoon.
Vaikka raskaus etenisikin laskettuun aikaan asti, lapset ovat yleensä pienikokoisempia kuin yksisikiöiset lapset. Kaksosvauva painaa syntyessään keskimäärin 2500g ja kolmosvauva keskimäärin 1650g.
Monisikiöisen raskauden synnytystapa ratkaistaan aina yksilöllisesti. Ensisijaisesti pyritään alatiesynnytykseen. Synnytystavan valintaan vaikuttavat mm. raskauden kesto, sikiöiden tarjonta, mahdolliset raskausajan komplikaatiot sekä äidin aiempi synnytyshistoria.
Lähes puolet kaksosista ja kaikki kolmoset syntyvät ennenaikaisina. Koska monikkolapset syntyvät usein pienillä raskausviikoilla, on tavallista, että ainakin yhtä heistä hoidetaan aluksi tehostetussa hoidossa. Yleisimmät syyt tehostettuun hoitoon ovat keskosuus, hengitysvaikeudet, infektiot, synnytyskomplikaatiot ja äidin sairaudesta johtuvat vastasyntyneen ongelmat.
Monikkovauvan menetys
Joskus monisikiöraskaus päättyy yhden tai useamman vauvan menehtymiseen. Yhden tai useamman lapsen menettäminen on perheelle ehkä yksi vaikeimmista kuviteltavissa olevista kokemuksista. Siitä huolimatta se on todellisuutta, valitettavasti useammin monikkoperheissä kuin muissa perheissä, johtuen monisikiöraskauden eri riskeistä.
Tilanne, jossa osa monikoista jää eloon ja osa kuolee, on vanhemmille hyvin ristiriitainen. Vanhemmista voi tuntua vaikealta iloita eloonjäävästä lapsesta surressaan kuollutta lasta. Vanhempi, joka menettää yhden monikoistaan joko raskauden aikana tai myöhemmin, kärsii kaksinkertaisen menetyksen. Hän ei ainoastaan menetä lastaan, vaan myös kokemuksen siitä, että on saavuttanut jotain ainutkertaista saadessaan monikot.
Toisen kaksosvauvansa menettäneille vanhemmille on vertaistukea tarjolla. Vertaistukiryhmästä saat lisätietoa ottamalla yhteyttä toimisto@monikkoperheet.fi
KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry:n sivusto löytyy osoitteesta www.kapy.fi.
