Usein kysyttyä

Tänne sivulle keräämme vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin liittyen mm. monikkoraskauteen, -odotukseen ja monikkolasten identtisyyteen.

Paljonko kaksosia, kolmosia ja nelosia syntyy?

Suomessa kaksosia syntyy vuosittain noin 600 perheeseen ja kolmosia 5-10 perheeseen. Neloset ovat syntyneet Suomessa viimeksi vuosina 2016 ja 2014. Viitoset ovat syntyneet viimeksi vuonna 1977. Vuodesta 1990 alkaen monikkolasten syntyvyys nousi 1,2 prosentista 1,7 prosenttiin kaikista synnytyksistä Suomessa. Viime vuodet trendinä on ollut, että monisikiösynnytysten suhteellinen osuus kaikista synnytyksistä vähenee ja jää nähtäväksi, jatkuuko suhteellisen osuuden vähentymisen suunta myös tulevina vuosina. Monisikiösynnytysten osuus on nykyisin noin 1,35 % kaikista synnytyksistä. Tämä on hedelmöityshoitojen vuoksi hiukan korkeampi kuin spontaanien raskauksien mukainen 1,2 prosenttia.

Monisikiösynnytysten määrää lisääviä tekijöitä: synnyttäjien keski-ikä on noussut, lisääntyvä määrä sellaisia synnyttäjiä, joilla on takanaan kolme tai useampi aikaisempi synnytys, koeputkihedelmöitys (nykyisin tosin pääsääntöisesti yhden alkion siirrot), hormonihoidot (nykyisin tosin letrosoli, jonka oikealla annostuksella ja hyvällä seurannalla on opittu vähentämään tahattomia monisikiöraskauksia).

Lue lisää tilastotietoa monikkosynnytyksistä internetsivujemme Tilastot-osiosta.


Kuka voi saada kaksoset?

Kuka tahansa, jolla on mahdollisuus saada lapsia, voi saada kaksoset. Taipumus erimunaisiin kaksosiin on perinnöllistä. Identtisten kaksosten periytyminen on yleensä vähäistä. Erimunaisen monisikiöisen raskauden todennäköisyys kasvaa myös, jos synnytyksiä on takana vähintään kaksi, synnyttäjä on pitkä, hän ei ole enää nuori ja ravinnon laatu ja määrä on hyvä. 


Miten kaksosuus periytyy?

Epäidenttisten kaksosten periytyminen on jo kauan tunnettu ja hiljattain on tunnistettu ainakin kaksi geeniä ihmisillä, jotka vaikuttavat todennäköisyyteen saada kaksoset. Niitä voivat kantaa niin miehet kuin naiset, mutta vain naisilla ko. taipumus ilmenee, koska vain naiset synnyttävät. Toisin sanoen kaksosuus kulkee perheissä niin isän kuin äidin kautta tyttärelle, joka voi saada kaksoset. Tällä hetkellä tehdään tutkimustyötä sen eteen, että voidaan tunnistaa lisää kaksosuuteen vaikuttavia geenejä. 
Identtisten kaksosten periytyminen on yleensä vähäistä ja he voivat syntyä mihin tahansa perheeseen.  Tosin maailmalla on kuvattu joitakin yksittäisiä sukuja, joissa on useampia identtisiä kaksosia.


Mikä on hedelmöityshoitojen osuus monikkoraskauksiin?

Nykypäivänä alle 10% monikkoraskauksista saa alkunsa hedelmöityshoidoilla. Nykyisin hoidot ovat kehittyneet ja alkioiden siirrossa siirretään pääosin vain yksi alkio. Hormonihoidossa taas letrosolin käyttöönotto on ehkäissyt aiempia hormonihoidoilla alkaneita monisikiöraskauksia. 


Onko identtiset kaksoset yleisempiä kuin epäidenttiset?

Ei. 1/3 osa kaksosista on identtisiä ja 2/3  kaksosista on epäidenttisiä.


Miten monisikiöinen raskaus syntyy hedelmöitysvaiheessa?

Kaksosraskaudessa vaihtoehtoja on kaksi: yleisin on vaihtoehto, jossa kaksi munasolua hedelmöittyy ja syntyy kaksoset. Toinen vaihtoehto on, että yksi munasolu hedelmöittyy ja jakautuu kahtia, jolloin syntyy kaksoset.

Kolmosraskauksissa vaihtoehtoja on kolme. Yleisin vaihtoehto on, että kaksi munasolua hedelmöittyy, joista toinen jakautuu kahtia. Toinen vaihtoehto on, että kolme munasolua hedelmöittyy. Harvinaisin kolmosraskausvaihtoehto on se, jossa yksi munasolu hedelmöittyy ja jakautuu kahtia ja siitä edelleen toinen puolikas jakautuu.


Mistä tietää, onko kaksoset identtiset vai ei?

Kaksoset ovat identtisiä, mikäli yhden siittiön hedelmöittämä munasolu jakaantuu kahdeksi alkioksi. Raskausvaiheessa on voitu jo todeta kaksosten olevan identtisiä, mikäli heillä on ollut selkeästi havaittavissa yksi yhteinen istukka. Tätä kutsutaan monokoriaaliseksi raskaudeksi (tunnusmerkkeinä yksi istukka ja yhteinen uloin kalvo). Muutoin identtisyys voidaan varmuudella selvittää DNA-testein. Testejä tekee Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, THL. Testi on maksullinen. Lisätietoa testauksesta THL:n sivuilla Kaksosten identtisyyden selvittäminen DNA-tutkimuksen avulla.

Identtiset kaksoset ovat aina samaa sukupuolta ja heillä on sama perimä, vaikkakin joskus mutaatiot jättävät perimään pientä keskinäistä erilaisuutta. He ovat usein samannäköisiä, mutta voivat olla myös erilaisia. Ympäristötekijät vaikuttavat kasvuun ja kehitykseen jo sikiökaudelta alkaen. Myös persoonallisuus ja monet muut ominaisuudet muodostuvat geeniperimän lisäksi suuressa määrin psyykkisten olosuhteiden ja tehtyjen ratkaisujen perusteella.


Voivatko kaksoset olla identtiset, jos molemmilla on omat istukat?

Mikäli he ovat samaa sukupuolta, niin kyllä voivat. Identtisyys voidaan tällöin todeta dna-testauksella. 


Missä asennossa kaksoset on kohdussa?

Kaksoset voivat olla kohdussa eri asennoissa. Monisikiöraskauksissa virhetarjonnat, kuten perätila tai poikkitila, ovat yleisiä sikiöiden pienemmän koon takia. Sikiöt voivat vaihtaa asentoa missä raskauden vaiheessa tahansa, vielä synnytyksessäkin. Kaksosten erilaiset tarjonnat: Molemmat pää alaspäin, Molemmat perätilassa, Toinen pää alaspäin, toinen perätilassa, Toinen pää alaspäin, toinen poikittain, Toinen perätilassa, toinen poikittain, Molemmat poikittain.
Kolmosraskauksissa sikiöiden tarjontavaihtoehtoja on sikiöiden lukumäärän vuoksi kaksosraskauksia enemmän.
Sikiöiden tarjonta vaikuttaa myös synnytystapaan. Synnytystapa ratkaistaan aina yksilöllisesti.


Minkä kokoisina kaksoset ja kolmoset syntyvät?

Noin puolet monikkolapsista syntyy ennen raskausviikkoa 37. Kaksoset syntyvät keskimäärin viikolla 36 ja kolmoset viikolla 33, neloset jo aiemminkin.


Syntyvätkö monikkolapset keskosina?

Monisikiöraskaus lisää riskiä ennenaikaiseen synnytykseen. Kaksosista puolet syntyy keskosina eli ennen raskausviikkoa 37. Kolmosista ja nelosista kaikki. Kaikkien tila ei kuitenkaan vaadi tehohoitoa *. *Keskosperheiden yhdistys Kevyt


Mikä on kaksosten synnytystapa?

Minisikiöisen raskauden synnytystapa ratkaistaan aina yksilöllisesti. Ensisijaisesti pyritään alatiesynnytykseen. Synnytystavan valintaan vaikuttavat mm. sikiöiden lukumäärä, raskauden kesto, sikiöiden tarjonta, mahdolliset raskausajan komplikaatiot sekä äidin aiempi synnytyshistoria. Kaikista kaksosvauvoista 50% syntyy sektiolla. Joka viides sektio on suunniteltu. Kolmosraskauksissa päädytään suunniteltuun sektioon lähes poikkeuksetta.


Kuinka yleistä on, että perheeseen syntyy kahdet kaksoset?

Kaksosten saamisen todennäköisyys on noin 1,3 %. Koska kaksosuus kulkee suvuittain, niin seuraavan kaksosraskauden todennäköisyys on tätä isompi, mutta numeerista arvoa on vaikea sanoa tarkasti. Kaksien kaksosten saamisen todennäköisyys voisi olla noin 5 %, jopa vähän enemmän.


Pitääkö kaksoset ja kolmoset sijoittaa samalle vai eri luokalle koulussa?

Ei voida antaa automaattista vastausta siihen, tulisiko monikkosisarukset aina sijoittaa samalle tai eri luokalle, vaan kysymystä on pohdittava jokaisen perheen kohdalla erikseen. Tutkimusten mukaan tietty luokkavalinta ei vaikuta parantavasti lasten yksilölliseen kehitykseen, akateemiseen suoriutumiseen, kognitiiviseen kehitykseen tai käyttäytymiseen koulussa. Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin mainita joitain tilanteita, joissa tietty luokkavalinta voi olla perustellumpi kuin toinen. Samalla luokalla on hyvä aloittaa, jos kaksoset itse vastustavat voimakkaasti eri luokilla aloittamista. Tuolloin heille ei ole syytä tuottaa psyykkistä kipua erottamalla heitä eri luokille. Kolmosista taas yhtä ei ole syytä sijoittaa eri luokalle kahden muun sijoittuessa samalle luokalle, sillä yksin jäänyt voi tuntea itsensä hylätyksi. Kolmas syy harkita samalla luokalla aloittamista on, jos lapset ovat äskettäin kohdanneet elämässään suuren muutoksen, esimerkiksi muuton tai vanhempien eron. Eri luokkia taas voi puoltaa tilanne, jossa yksi on niin dominoiva sisarusta kohtaan, että se heikentää sisaruksen itsetuntoa. Ylipäätään tehty päätös on todennäköisesti oikein hyvä silloin, kun päätös tuntuu hyvältä niin lasten, vanhempien kuin opettajankin mielestä. Päätöstä on hyvä tarkastella vuosittain.
Aihetta on käsitelty lisää Kaksoset ja kolmoset koulussa -oppaassa.