Imetys
Imetysoppaat kaksosten ja kolmosten imetykseen
Rinnakkain rinnalla – Monikkovauvojen imetys
Opas on tarkoitettu avuksi perheille, joissa on pienet kaksos- tai kolmosvauvat. Oppaaseen kannattaa tutustua jo odotusaikana. Monikkovauvojen imetys poikkeaa yhden vauvan imetyksestä monella tavalla. Tämä opas antaa kattavaa tietoa ja ohjeita kaksosten ja kolmosten imetykseen ja vauvojen ruokintaan. Julkaistu kesäkuussa 2016.
Avaimia monikkoperheen imetysohjaukseen -opas ammattilaisille
Opas terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään imettäviä kaksosten ja kolmosten äitejä. Mitä imetysohjaukselta kaivataan? Millaista tukea voit ammattilaisena antaa?
Kaksosten ja kolmosten imetys poikkeaa yhden vauvan imetyksestä monella tavalla ja kaksosten ja kolmosten äidit tarvitsevat enemmän ohjausta ja tukea kuin yhden vauvan äidit. Vaikka äidillä olisi jo aiempaa imetyskokemusta, ovat tiedot juuri monikkolasten imetyksestä tarpeen.
Julkaistu kesäkuussa 2016.
Kaksosten ja kolmosten imetys
Kaksos- ja kolmosvauvojen imetys onnistuu kyllä! Sekä täysimetys että osittaisimetys ovat mahdollisia. Imetykseen liittyviä kysymyksiä on hyvä pohtia jo raskausaikana. Äidin kannattaa pohtia omia arvojaan ja asenteitaan imetystä kohtaan. Tärkeää on se, mikä on äidin toive imetykselle. Siltä varalta, ettei täysimetys onnistu, on hyvä pohtia vaihtoehtoja imetykselle.
Kaksosten ja kolmosten imetyksen onnistumisen avaimet ovat hyvässä ohjauksessa sekä äidin saamassa tuessa. Imetykseen vaikuttavat myös synnytystapa, äidin omat voimavarat ja toipuminen synnytyksestä, lasten mahdollinen keskosuus sekä perheen kokonaisvaltainen tilanne. Perheellä on oikeus saada imetykseen tukea ja ohjausta terveydenhuollosta, esim. synnytyssairaalasta tai neuvolasta.
Imetyksen aloitus
Hyväkuntoisena ja alateitse syntyneiden kaksosten ensi-imetys voidaan toteuttaa heti synnytyksen jälkeen nostamalla vauvat äidin rinnoille yksitellen tai yhdessä ihokontaktiin. Alkutilanteessa, kahta vauvaa kerrallaan imetettäessä vauvat nostetaan äidin rinnalle yksitellen ja molempien imuote varmistetaan.
Täysiaikaisina ja normaalipainoisina syntyneiden kaksosvauvojen ainoaksi ravinnoksi riittää äidinmaito. Suositusten mukaan myös monikkovauvoja tulisi täysimettää puolen vuoden ikään asti, jonka jälkeen imetystä suositellaan jatkettavaksi vähintään vuoden ikään ja senkin jälkeen niin kauan kuin äiti ja vauvat niin haluavat. Kiinteitä ruokia voi aloittaa vauvojen yksilöllisen tarpeen mukaan 4 – 6 kuukauden iässä pieninä maisteluannoksina.
Imetys keisarileikkauksen jälkeen
Monikkolasten synnyttyä keisarileikkauksella voidaan ensi-imetys toteuttaa usein heräämössä, jonne vauvat tuodaan äidin rinnalle. Nukutuksen jälkeen imetys aloitetaan vasta, kun äiti on herännyt kunnolla ja suurin osa lääkkeistä on poistunut elimistöstä. Toimivin imetysasento heti keisarileikkauksen jälkeen on makuullaan imettäminen, jolloin äiti on makuullaan tai puoli-istuvassa asennossa ja vauvat vatsallaan äidin rintakehän päällä.
Keskosuus ja imetys
Keskosena syntyneet lapset eivät välttämättä jaksa heti imeä tai heidän vointinsa ei vielä salli imetystä. Jos vauvat eivät pääse rinnalle, kun äiti olisi siihen valmis, tulee äidin aloittaa lypsäminen. Jos äidin toiveena on imettää keskosvauvoja, on ensiarvoisen tärkeää, että lypsäminen aloitetaan mahdollisimman nopeasti ja maidontuotantoa pidetään yllä lypsämällä/pumppaamalla. Erityisesti keskosille pienetkin määrät äidinmaitoa ovat tosi arvokkaita. Lypsäminen myös helpottaa imetyksen käynnistymistä myöhemmin. Keskosvauvojen kanssa imetys alkaa hitaasti ja vauvan tahtiin.
Pumppaamalla kertynyt maito voidaan antaa tehohoidossa oleville lapsille esimerkiksi nenä-mahaletkun kautta. Tehohoidossa vauvoja voi pitää sylissä, lähellä rintaa silloinkin, kun imetys ei ole mahdollista. Kun lasten vointi sallii, voidaan imetys aloittaa. Aluksi imetys voi olla sitä, että ihokontaktissa ollessaan vauvat haistelevat ja nuolevat rintaa, ruuaksi maito tulee nenä-mahaletkulla. Vähitellen vauvojen voinnin mukaan opetellaan imetystä.
Kaksosten imetys yhtä aikaa vai erikseen
Kaksosten ja kolmosten imettämiseen on monia vaihtoehtoja. Kaikki lapset voivat saada pelkästään äidinmaitoa tai äiti voi imettää vain yhtä lasta toisten saadessa äidinmaitoa tai äidinmaidonvastiketta pullosta. Kolmoslasten perheissä imetystä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että kaksi vauvoista syö maitoa suoraan rinnasta ja kolmas pullosta.
Imettää voi yhtä lasta kerrallaan tai kahta yhtä aikaa. Kaksosten yhtäaikainen imetys säästää aikaa ja helpottaa huonosti imevän lapsen syömistä, koska maitoa heruu helpommin myös toisesta rinnasta.
Monet monikkoäidit opettelevat imetystä yhtä lasta kerrallaan imettäen. Imettäessään yhtä lasta vuorollaan voi monikkolasten äiti kokea saavansa aikaa tutustua vain yhteen vauvaan kerrallaan. Imetyshetki antaa mahdollisuuden lepoon ja henkilökohtaiseen kontaktiin. Imetys voi kuitenkin aiheuttaa äidissä myös ristiriitaisia riittämättömyydentunteita muiden monikkolasten odottaessa vuoroaan tai jäädessä ilman äidin syliä. Kahden lapsen imetys onnistuu hyvin, mikäli äiti on motivoitunut opettelemaan sopivat imetysasennot. Hyvin sujuva monikkoimetys voi myös olla voimavara ja hyvin voimaannuttava kokemus.
Alkuvaiheessa riittävä ja lepo ja hyvien imetysasentojen löytäminen on tärkeää. Monikkolasten imetykseen sopivia imetysasentoja on useita ja itselle parhaiten sopivat löytää kokeilemalla. Asentojen opetteluun kannattaa pyytää apua jo sairaalassa ja on tärkeää, että myös puoliso osaa auttaa asentojen hakemisessa.
Puoli-istuva asento, jossa äiti on tyynyjen tukemana. on usein sekä äidille että vauvoille miellyttävin. Kotiin on hyvä varata riittävästi tyynyjä, myös imetykseen sopivat imetystyynyt saattavat helpottaa sopivan asennon löytymistä. Jos perheessä on isompia lapsia, on heille hyvä keksiä imetyksen ajaksi tekemistä. Monissa perheissä on isosisaruksille erityinen ”imetyskori”, jossa on erityisen kivoja leluja tai askartelumateriaaleja, joita saa vain silloin kun äiti imettää pikkusisaruksi
Kaksosten ja kolmosten imetys helpottuu kumppanin, lähipiirin sekä ammattihenkilöstön ja vertaistuen avulla. Puoliso on usein imetyksen mahdollistaja ja häneltä saatu kannustus ja rohkaisu auttaa äitiä monikkolasten imetyksessä. Vaikka perheen toinen aikuinen ei imettäisi, voi hän monin tavoin tukea ja auttaa imetyksessä.
Kun vauvat saavat maitoa pullosta
On myös tilanteita, joissa rintaruokinnan lisäksi tai sen sijasta vauvoille annetaan joko äidinmaitoa tai vastiketta pullosta ja tähänkin on syytä valmistautua etukäteen. Joskus äidin toiveista ja yrityksestä huolimatta äidinmaidon tarjoaminen vauvoille ei syystä tai toisesta onnistu. Kaksosten tai kolmosten imetys voi olla hankalaa ja jopa mahdotonta lasten pienipainoisuuden, ennenaikaisuuden tai äidin väsymyksen vuoksi.
On myös mahdollista, että äiti ei edes halua imettää. Päätökset olla imettämättä tai lopettaa imetys tuntuvat raskailta ja äidillä saattaa olla tunne, että niitä joutuu puolustelemaan ulkopuolisille. Näissä tilanteissa on syytä muistaa, että päätökset tehdään aina omaa ja koko perheen hyvinvointia ajatellen ja ne ovat oikeutettuja.
Pulloruokintaan voi osallistua myös perheen toinen vanhempi ja kokemustiedon mukaan isän osallistumisen on todettu lähentävän isän ja lasten vuorovaikutussuhdetta sekä vaikuttavan positiivisesti äidin jaksamiseen. Pulloruokinta voi myös tukea imetystä, esimerkiksi silloin, kun vauvat ovat pieniä ja äiti nostattaa maidon määrää lypsämällä. Parhaimmillaan se lisää joustavuutta arjessa ja jakaa vauvanhoitovastuuta molemmille vanhemmille. Lapsentahtisessa, vauvan viestejä kunnioittavassa pulloruokinnassa on samanlaista läheisyyttä ja lämpöä kuin imetyksessä. Neuvolasta voi pyytää ohjausta vauvantahtisesta pulloruokinnasta, joka on vauvoille miellyttävin tapa syödä pullosta. Huomaathan, että vauvaa ei saa koskaan jättää yksin syömään pullosta.
Pulloruokinta edellyttää monikkoperheessä valmisteluja sekä riittävää määrää tarvikkeita. Pullojen pesuun kannattaa varata aikaa ja erityisesti keittämiseen tulee paneutua vanhemman, joka muistaa ja jaksaa vahtia kuumaa levyä.
Monikkolasten imetysaiheisia videoita
Kaksosten imettäminen on mahdollista. Alkuun pääsee yhden vauvan imettämisen ohjeilla. On kuitenkin otettava huomioon, että kaksonen on yleensä pienempi ja syntynyt aikaisemmin, jolloin vauva ei välttämättä jaksa imeä. Jos imettäminen onnistuu, vauvoja voi imettää joko yksin tai yhdessä.
Tiheillä imetyskerroilla äiti voi vastata useammankin vauvan maidontarpeeseen. Äidin jaksamisen kannalta voi olla hyvä, että vauvat ovat rinnalla yhtä aikaa. Imetysasentoja on yhtä paljon kuin äitejäkin, mutta perusasiat kannattaa ottaa haltuun. Hyvä imuote on tärkeä.
Rintapumppua tarvitaan useimmiten sairaalasta kotiutumisen aikaan ja erityisesti jos maidontulo on niin runsasta, että vauvat eivät tyhjennä rintaa tarpeeksi. Rintapumppua voidaan käyttää myös maitomäärän lisäämiseen. Maidonkerääjää käytetään, jos maitoa valuu rinnasta silloin, kun vauva ei sitä ime ja maito halutaan ottaa talteen. Rintakumista voi olla apua, jos vauvaa ei saada yrityksestä huolimatta ottamaan rinnasta kiinni.