Lasten kehitys
Kaksosten, kolmosten ja nelosten kehitys ja yksilöllisyyden tukeminen
Tässä esittelemme monikkolasten kehityksen vaiheita lyhyesti. Erinomainen katsaus monikkosisarusten lapsuuden ja nuoruuden kehitysvaiheisiin löytyy myös Tuulikki Triaksen tekstistä Kaksosten keskinäinen suhde läpi elämän teoksesta Kiehtova kaksosuus.
Kaksosten ja kolmosten vauvaikä
Suomessa keskosten hoito on maailman huippuluokkaa ja mahdollisiin terveysongelmiin puututaan tehokkaasti. Monikkolapset kehittyvät omaan yksilölliseen tahtiin, kuten yksöslapsetkin. Monikkolasten kehitys alkaa usein ”takamatkalta” keskosuuden vuoksi, mutta Suomessa he saavuttavat yksöset kehityksessä nopeasti.
Noin puolet monikkolapsista syntyy ennenaikaisesti ennen raskausviikkoa 37 ja he ovat pienipainoisempia kuin yksöslapset. He myös tarvitsevat syntymän jälkeen useammin tehostettua hoitoa.
Vauva-ajan tekee erityiseksi se, että äidin ja isän sekä mahdollisten vanhempien sisarusten hoidettavana on yhden vauvan sijasta kaksi tai kolme. Jo vauvana lapsen näköpiirin pysyvin ihminen on oma monikkosisarus. Lapset joutuvat kilpailemaan äidin ja isän huomiosta ja hoivasta, mikä on haasteellinen tilanne vanhemmille. Vanhemmat voivat sopia, että kaksosten äiti ottaa hoitaakseen hieman enemmän toista ja puoliso toista, kunhan tilanne ei jää pysyväksi vääristämään perhesuhteita. Vanhemmalla on tällöin ”lupa” keskittyä yhteen lapseen toisen odottaessa.
Kaksosten, kolmosten ja nelosten vanhemmuuteen sisältyvät myös kasvatukselliset haasteet; useamman samanikäisen lapsen yksilöllinen huomioiminen ja lasten oman identiteetin vahvistaminen. Toisaalta lasten keskinäisen suhteen, yksilöllisen kasvun ja kehityksen seuraaminen on mielenkiintoista ja palkitsevaa. Monikkovanhemmat oppivat myös armollisuuden itseä kohtaan, mikä ei olekaan ihan vähäinen oppi.
Kaksoset, kolmoset ja neloset eivät koskaan ole keskenään täysin samanlaisia, heillä on luonteeseen, käyttäytymiseen ja ulkomuotoon liittyviä eroja. Se kuinka erillisen tai samankaltaisen identiteetin monikkolapset saavuttavat, riippuu lapsen omista mieltymyksistä ja taipumuksista sekä ympäristön ja kasvatuksen vaikutuksista.
Yksilöllisyyttä tuetaan puhuttelemalla vauvaa omalla nimellä, kohdistamalla puhe vain hänelle ja hyödyntämällä pienet arjen kahdenkeskiset hetket, esimerkiksi kylvetystilanteet. Kun vauva on jo kasvanut isommaksi, häntä kiinnostavat kovasti itseen liittyvät asiat: kuka näistä kuvan vauvoista minä olen, millainen olin ja mitä tein. Hyvä vinkki vanhemmille onkin luoda itselleen jonkinlainen muistisääntö valokuvaustilanteisiin siitä, että voi myöhemmin kertoa kuvasta kuka kukin on. Tyhjään kirjaan tai sähköisiin muistiinpanoihin on kätevää kirjoittaa arjen lomassa pieniä huomioita kustakin lapsesta. Pienetkin kirjaukset osoittautuvat myöhemmin kullanarvoisiksi.
Kaksoset ovat toisilleen osa ympäristöä ja he reagoivat jo hyvin varhaisessa vaiheessa toistensa tunnereaktioihin. Kaksosilla kiintymyssuhde kehittyy samanaikaisesti niin sisarukseen kuin vanhempiin.
Monikkolasten kielellisen kehityksen on todettu kulkevan keskimäärin joitain kuukausia yksittäin syntyneitä jäljessä. Yleisesti kielellisen kehityksen viivästyminen on yhteydessä monikkoperheen elämäntilanteeseen. Perheen arjessa vanhemmilla on aikaa rajallisemmin, ja yksilölliset, kahdenkeskiset kielellistä kehitystä tukevat arjen tilanteet voivat jäädä vähäisemmiksi kuin yksöslapsen tilanteessa.
Lue artikkeli Viipyykö puhe? Kaksosten kielenkehitys puheterapeutin korvin.
Video: Miten kaksosten ja kolmosten yksilöllistä kehitystä voi tukea?
Yksilöllisyyden tukeminen on monikkoperheissä erittäin tärkeää. On hyvä lähteä siitä perusasenteessa, että vaikka lapset voivat ulkonäöltään olla samanlaisia, niin lapset eivät ole samanlaisia. On hyvä ottaa arjessa aikaa, jolloin keskitytään vain yhteen lapseen kerralla, jotta voidaan tukea lapsen yksilöllisyyttä.
Vinkkilista: Monikkolasten yksilöllisyyden tukeminen
Monikkolapsille itselleen yksilöllisyys ja sen huomioiminen on merkityksellistä oman kasvun ja identiteetin kehityksen vuoksi. Yksilöllisyyden tukeminen on asennoitumista siihen, että jokainen lapsi on oma yksilönsä.
Kun yksilöllisyyttä tuetaan pienin askelin koko lapsuuden ajan, myös murrosiässä tapahtuva erillistyminen
monikkosisaruksesta tai -sisaruksista sujuu todennäköisesti pienemmällä rytinällä.
Kaksosten ja kolmosten leikki-ikä
Leikki-ikäisten monikkosisarusten vuorovaikutus on tiivistä.
Kun lapset tulevat tietoisiksi itsestään, kiinnostus ympäristöön ja erityisesti monikkosisarukseen / -sisaruksiin lisääntyy. Silloin kun kaksossisarus on turvana, voi olla myös helpompaa suunnata uusiin kiinnostuksen kohteisiin. On luonnollista, että he ovat toisistaan riippuvaisia, koska he viettävät niin paljon aikaa yhdessä. Kiinnostuksen kohteena ovat usein samanlaiset ikätasoon liittyvät asiat. Tämä saattaa toisaalta virittää lapset yhteiseen leikkiin ja touhuun, mutta toisaalta myös aiheuttaa kiistaa leluista ja leikkitilasta. Myös kilpailua vanhempien huomiosta voi olla enemmän, mikä saattaa näyttäytyä kinasteluna. Olisi hyvä, jos lapset saisivat välillä nauttia vanhempiensa, sukulaistensa ja ystäviensä jakamattomasta huomiosta. Erillään olon kokemuksia on hyvä harjoitella ennen kouluikää.
Jokainen lapsi tarvitsee oman huomionsa ja aikuisen avun kehitystehtävässään.
Lapsien yksilöllisyyttä on hyvä tukea esimerkiksi erilaisilla asusteilla, omilla leluilla ja kavereilla. Myös neuvolakäynnit voisi mahdollisuuksien mukaan järjestää kullekin lapselle esimerkiksi peräkkäisinä aikoina, jolloin voidaan varmistaa yksilöllisten piirteiden ja kehityksen havaitseminen.
Elämä kaksosena, kolmosena tai nelosena voi olla tiiviin suhteen takia joskus väsyttävää, lapset saavat osakseen kohtelua yhtenä yksikkönä ja vertailua.
Leikki-iässä lasten kasvaessa ja liikkuessa perheessä sattuu ja tapahtuu. Vanhemmat saattavat pohtia ovatko monikkolapset mahdollisesti vilkkaampia kuin muut lapset. Viimeisimpien tutkimusten mukaan kaksosilla ei ole todettu yksösiä enempää ylivilkkautta, keskittymishäiriöitä tai käytösongelmia.
Myös myöhemmissä ikävaiheissa monikkolapset voivat iloita siitä, että elämässä eteen tulevat asiat koetaan yhdessä ja samanaikaisesti. Monikkous voi edesauttaa sosiaalisuutta ja suojata elämän vaikeuksissa.
Katso tästä luentoja:
Ei Ei EEEEIII! – Uhmaikä monikkoperheissä
Eri tahtia kehittyvät lapset monikkoperheissä
Kaksosten ja kolmosten kouluikä
Kouluiässä lapsen looginen ajattelu ja päättely saa enemmän tilaa. Koulun aloittaminen ja koulunkäynti on merkityksellinen vaihe yksilön elämässä; kehitys etenee harppauksin ja koulussa luodaan jopa läpi elämän kestäviä ystävyyssuhteita. Kouluiässäkin tulee muistaa, että kaksoset, kolmoset ja neloset voivat olla kehitykseltään hyvin erilaisia. Lapset ovat edelleenkin yksilöitä, jokaisella on omat vahvuutensa, heikkoutensa ja kehittymisaikataulunsa sekä kiinnostuksen kohteet. Yksi on kielellisesti lahjakas, yksi matemaattisesti, yksi tuo kokeista kiitettäviä, toinen taas tyydyttäviä. Vanhempien ja opettajien haasteena onkin tukea jokaista lasta omana yksilönään ja tukea hänen henkilökohtaista kehitystään. Usein on vaarana, että monikkolapsia vertaillaan ja pienistäkin eroista tehdään merkittäviä. Ääneen lausuttua ja julkista vertailua olisi hyvä välttää.
Monikkosisarusten osalta kouluun liittyy joitain erityisiä kysymyksiä, kuten sen pohtiminen, menevätkö sisarukset samalla vai eri luokille. Lapsia ei tule ajatella kouluun lähtevänä parina tai joukkona, vaan heitä tulee kohdella yksilöinä, omina persoonallisuuksina ja oppijoina. Lue lisää kouluvaiheesta sivujemme osiosta Koulu.
Olemme tehneet tämän vaiheen tueksi Kaksoset ja kolmoset koulussa -oppaan vanhemmille sekä esiopetuksen ja koulun henkilöstölle.
Kodin ja koulun yhteistyö on merkittävää koulunkäynnin sujumiseksi, mutta myös sen varmistamiseksi, että lapsi saa koulussa tarvitsemansa tuen yksilöllisen kehityksensä tueksi.
Kaksosten ja kolmosten nuoruusikä
Tavanomaiseen nuoruusikään verrattuna erityistä on se, että kaksoset, kolmoset ja neloset erillistyvät vanhempiensa lisäksi vähitellen myös monikkosisaruksistaan. Perheessä on samaan aikaan useampi nuori etsimässä omaa identiteettiään. Aiemmin tiivisti symbioosissa toiminut kaksospari voi ottaa rajunkin irtaantumisen toisistaan nuoruusiässä, ”meidän” tilalle tulee vähitellen ”minä”. Vanhemmilta saatetaan vaatia paljonkin voimavaroja nuoruusikäisten lastensa kanssa. Ajallisesti nuori aloittaa ensin irtautumisen vanhemmasta / vanhemmista ja vasta sen jälkeen monikkosisaruksesta. Turvalliset kiintymyssuhteet edistävät erillistymistä.
Nuoruusiässä alkavat seurustelusuhteet saattavat aiheuttaa sisarusten kesken kateutta, mustasukkaisuutta ja kilpailua huomiosta. Monikkous tuo kuitenkin myös turvaa nuoruusiän myllerrykseen, sillä omia kokemuksia on mahdollisuus peilata ja jakaa samanikäisen sisaruksen kanssa. Monikkovanhempien voi olla myös turvallisempaa päästää lapsensa ”iltamenoihin”, kun he tietävät sisarusten olevan yhdessä liikkeellä.
Kun nuoruusiän mahdolliset myllerrykset hiljalleen tasaantuvat, vanhemman ja lapsen suhde alkaa muistuttaa aikuisen ja nuoren aikuisen välistä suhdetta.
Tutustu myös!
Kohti nuoruusikää -opas
”Kohti nuoruusikää useamman samanikäisen kanssa” -oppaamme kertoo murrosiästä, monikkonuorten irtautumisesta vanhemmistaan ja monikkosisaruksistaan. Pyydettäessä lähetämme oppaan englanninkielisenä.
Kiehtova kaksosuus -tietokirja
Kiehtova kaksosuus -tietokirja käsittelee kaksosten ja muiden monikkosisarusten elämää monipuolisesti ja moniäänisesti. Millaisia uskomuksia ja kulttuurisia kuvia kaksosuuteen liitetään? Millaista on odottaa, hoitaa ja kasvattaa kahta tai useampaa samanikäistä lasta? Miten elämänmittainen sisarussuhde vaikuttaa identiteetin kehitykseen, ja miten monikkosisarukset itse kokevat tämän suhteen? Mukana on myös lähipiirin – esimerkiksi puolison, isovanhemman ja lapsen – näkökulmia. Julkaisuvuosi 2020. Hinta 29 euroa.
Kaksosten ja kolmosten aikuisuus
Saksalaisen psykologin Franz Neyerin mukaan kaksossuhteen merkitys ja läheisyys on voimakkainta lapsuudessa ja nuoruudessa, vähenee aikuisiässä ja voimistuu kohti vanhuutta. Osa monikkosisaruksista säilyttää hyvin tiiviin suhteen ja yhteydenpidon läpi elämän. Elämän vaikeuksissa monikkosisarus voi olla ensimmäinen henkilö, jonka kanssa huolet jaetaan.
Aikuisista monikkosisaruksista ei ole saatavilla kovin paljon tietokirjallisuutta. Vuonna 2020 ilmestynyt Kiehtova kaksosuus (Gaudeamus) toimi tässä suhteessa toivottuna päänavauksena yleistajuiseen esitykseen kaksosuudesta, siihen vaikuttaviin myyttisiin käsityksiin ja aikuisten kaksosten itsensä kertomuksiin kaksosuudestaan. Kiehtova kaksosuus -teosta on saatavissa kirjastoista, Suomen Monikkoperheet ry:stä ja kirjakaupoista.
Vuonna 2020 ilmestyi Tiina Jalavan pro gradu -tutkimus Minä haluan olla maailman ainoa minä – Monikkosisarusten yksilökokemus elämän eri vaiheissa. Linkki pro gradu -tutkimukseen.
Aikuisten kaksosten sosiaalisen median foorumina toimii Facebookissa Valtakunnallinen kaksosten päivä -sivu.
Tekstissä on käytetty lähteenä seuraavia tutkijoita: Tiina Jalava, Jaakko Kaprio (mm. Kiehtova kaksosuus), Irma Moilanen (mm. Kiehtova kaksosuus), Franz Neyer (Twin relationship in old age), Varpu Penninkilampi-Kerola ja Tuulikki Trias (mm. Kiehtova kaksosuus).
Lue artikkelit
Monikkosisarusten suhde kehittyy ja kypsyy vuosien varrella.
Läheinen ja luotettava vai kateellinen ja katkera? Monikkosisarusten suhteessa on monia sävyjä.
Lasten identtisyys
”Mielikuvat monikkoudesta ovat usein rakentuneet identtisyyden ympärille, vaikka kaksosistakin vain kolmasosa on perimältään toistensa kaltaisia. Muut ovat geneettisesti yhtä samanlaisia tai erilaisia kuin ”tavalliset” sisarukset. Moni saattaakin tiedustella kohtaamiltaan kaksosilta, kolmosilta tai nelosilta, ovatko he kenties identtiset. Silloin tulee itse asiassa kysyneeksi, ovatko he saaneet alkunsa samasta hedelmöittyneestä munasolusta. Jos näin on, monikkosisarukset ovat samanmunaisia eli ”identtisiä”. ” – Ulla Kumpula, Kiehtova kaksosuus -kirja
Monikkoraskauden aikana on voitu jo todeta kaksosten olevan identtisiä, mikäli heillä on ollut selkeästi havaittavissa yksi yhteinen istukka (monokoriaalinen raskaus). Samaa sukupuolta olevat kaksoset voivat olla identtiset myös, vaikka heillä olisi ollut omat istukat.
Kahdesta munasolusta alkaneessa kolmosraskaudessa lapsista kaksi on identtisiä eli samanmunaisia ja samaa sukupuolta ja yksi lapsista on ns. erimunainen, yhdestä munasolusta, ja hän voi olla kumpaa sukupuolta tahansa. Jos kolmosraskaus on alkanut yhdestä munasolusta, ovat kolmoset identtiset ja kaikki ovat samaa sukupuolta.
Jos identtisyyttä ei ole vahvistettu raskaustyypin mukaan tai synnytyksen jälkeisin istukkatutkimuksin, identtisyys voidaan todeta dna-testauksella. Maksullisia testejä tekee Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Lisätietoa testauksesta löydät THL:n sivuilta.
Osa vanhemmista tai itse monikkosisaruksista ei pidä testausta tarpeellisena tai he eivät sitä halua tehdä. Joillekin testaus taas tuntuu tärkeänä, koska se voi antaa selityksen joihinkin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Ihmisten reaktiot ja kysymykset lapsista ja heidän identtisyydestänsä voivat hämmentää, etenkin jos ei ole varmuutta siitä ovatko he identtisiä vai eivät. Monikkoperheessä lasten identtisyys halutaankin useimmiten tietää siksi, että se on mukava tietää ja sitä kysytään usein. Vanhemmat kokevat identtisyyden selvittämisen tärkeänä myös siksi, että se liittyy lasten terveyteen (mahdolliset perinnölliset tekijät) ja tieto auttaa tukemaan lasten yksilöllistä identiteettiä. Osa vanhemmista myös kokee, että lapsen kannalta on eettisesti perusteltua, että identtisyys selvitetään.
Identtiset kaksoset ja kolmoset ovat samaa sukupuolta ja heillä on sama perimä. Vaikka identtiset monikkolapset usein muistuttavat toisiaan ulkonäöltään, he ovat keskenään erilaisia ja omia yksilöitään.
Identtiset lapset saavat helpommin ympärillä olevia ihmisiä kohtelemaan heitä ”yksikkönä” ja samalla tavalla. On kuitenkin tärkeää, että jokainen monikkolapsi kohdataan yksilönä ja heidän omaa yksilöllistä identiteettiään tuetaan. Monikkosisarukset usein toteavatkin, että he haluavat yleensä tulla kohdatuksi omana itsenään, ei monikkosisarukseensa verrattuna tai niputettuna. Monikkosisarusten keskinäistä, ääneen lausuttua vertailua tulee välttää.
Tutkimuksissa on todettu, että samanmunaiset kaksoset ovat keskimäärin läheisempiä kuin erimunaiset ja on havaittu, että identtiset kaksoset ovat keskimäärin riippuvaisempia toisistaan kuin ei-identtiset. Jokainen kaksospari on kuitenkin omanlaisensa, joten mitään ”yleistyksiä” ei ole syytä tehdä.
Monikkous on kuitenkin luonnollinen osa monikkolapsen identiteettiä eikä jotain, josta monikkolapsen pitäisi ”päästä eroon” voidakseen kasvaa omaksi persoonakseen.
Lue artikkeli: Kaksostutkija neuvoo identtisten kaksosten vanhempia ottamaan rennosti.
Lue lisää Kiehtova kaksosuus -tietokirjasta.