Tavoitteet
Suomen Monikkoperheet ry:n poliittiset tavoitteet
Monikkoperheeseen syntyy kerralla kaksi, kolme tai neljä lasta. Monikkoperheen erityiset tarpeet liittyvät siihen, että useamman lapsen perushoidon määrä erityisesti vauva- ja pikkulapsivaiheessa on niin suuri ja taloudelliset paineet tavanomaista suuremmat yllättäen kasvaneen lapsimäärän vuoksi. Suurin kuluerä ovat ennakoimattomat lisäinvestoinnit asumiseen ja kenties menopeleihin. Peruselämisen kulut tulevat useammasta lapsesta kerralla, usein ilman mahdollisuutta kierrättää tarvikkeita ja vaatteita samanikäisten lasten kesken. Monikkoperheiden kokema taloudellinen kuormitus on erityisesti alle 3-vuotiaiden monikkolasten perheissä suurempaa kuin keskimäärin muissa perheissä. Toinen, vähän huomioitu ryhmä ovat nuoruusikäisten monikkolasten perheet, joissa esimerkiksi lapsilisä loppuu samanaikaisesti kaikilta monikkolapsilta.
Monikkovanhemmilla voi olla levon puutetta ja jaksamisen haasteita useamman lapsen perushoidon määrän vuoksi. Sen vuoksi lapsiperheiden kotipalvelu on monikkovanhempien jaksamisen kannalta kriittisen tärkeää turvata.
- Kotipalvelun saatavuutta monikkoperheille parannetaan ja kotipalvelua tarjotaan riittävän pitkään.
- Lapsilisää maksetaan siihen asti, kun lapset täyttävät 18 vuotta. Lapsilisää uudistetaan niin, että kaikista monikkolapsista myönnetään samansuuruinen korotus kuin monilapsisten perheiden lapsille (neljäs ja sitä seuraavat lapset).
- Monikkovanhempien työssäkäynnin edellytyksiä sekä perheiden mahdollisuuksia järjestää lastenhoito, tuetaan kohtuuhintaisella aamu- ja iltapäivätoiminnalla ja maksuissa huomioidaan sisarusalennus / tulosidonnaisuus.
- Monikkoperhevalmennus sisällytetään neuvolatoimintaa koskevaan asetukseen. Monikkoperhevalmennusta tulee tarjota jokaiselle monikko-odottajaperheelle joko hyvinvointialueen tai hyvinvointialueen ja monikkoperheyhdistyksen yhdessä toteuttamana. Yhdessä toteutettavassa mallissa hyvinvointialueen ammattilainen tarjoaa ammatillisen asiantuntemuksen ja monikkoperheyhdistys kokemusasiantuntijat. Tutustu meidän monikkoperhevalmennukseen.
- Väestöpoliittisessa selonteossa huomioidaan myös monikkoperheet ja sen yhteydessä tarkastellaan monikkoperheiden taloudellista ja sosiaalista tilannetta.
- Pienituloisimpiin lapsiperheisiin kohdentuvien leikkausten vaikutuksia seurataan ja yhteisvaikutusten arvioinnin perusteella ryhdytään toimiin heidän asemansa turvaamiseksi.
- Yhtä aikaa syntyneiden lasten yhtäaikaisista hankinnoista aiheutuvat lisäkustannukset huomioidaan täydentävässä toimeentulotuessa.
- Perhevapaauudistuksen toimivuutta seurataan. Monikkolapset ovat ainoita lapsia, joista ei myönnetä lapsikohtaista perhevapaata.
- Monikkovanhempien työn ja perheen yhteensovittamista on tuettava työpaikoilla uudenlaisilla luovilla ratkaisuilla, työelämäjoustoilla (osa-aikatyö, työaikajärjestelyt mm. lyhennetty työaika, tilapäinen hoitovapaa) sekä yhteensovittamisen onnistumista tukevien palvelujen kehittämisellä vastaamaan erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin ainakin siihen asti, kun lapset ovat 12-vuotiaita. On lisättävä tietoa mm. HR-henkilöille ja luottamushenkilöille siitä, miten tukea monikkovanhempia työpaikoilla. Etuuksien tulee olla joustavia monikkovanhemman työn ja perheen yhteensovittamiseksi.
- Tietojärjestelmien kehittämisessä tulee huomioida monikkoperheiden erityistarpeet, mm. mahdollisuus syöttää useamman samana päivänä syntyneen tiedot järjestelmään.
- Perheiden alkutaivalta on tuettava vahvistamalla odotusajan ja lasten syntymän jälkeistä tukea:
– Raskaana olevan äitiyspoliklinikkakäynnit on tehtävä maksuttomiksi välttämättömän perusseurannan osalta.
– Kaikille synnyttäjille, ja erityisesti monikkosynnyttäjille, on turvattava äitiysfysioterapiakäynti synnytyksen jälkeen.
– Monikkolasten identtisyyden DNA-testaus heti synnytyksen jälkeen tulee tehdä maksuttomasti silloin, kun identtisyys ei ole tiedossa.
– Neuvolan kautta on tarvittaessa oltava tarjolla lasten terapiapalveluja lähipalveluperiaatteella.
Lue myös Monimuotoiset perheet -verkoston tavoitteet verkoston nettisivuilta.
Alue- ja kuntavaalitavoitteet 2025
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille. Alueilla päätöksentekovaltaa tulevat käyttämään aluevaltuustot, joiden kokoonpano valitaan aluevaaleissa 23.1.2022. Suomen Monikkoperheet ry näkee erityisen tärkeänä, että tulevassa muutoksessa huomio kiinnitetään siihen, että apua on tarjolla matalalla kynnyksellä.
Kuntavaalitavoitteet 2025
Suomen Monikkoperheet ry esittää, että
- Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan alueen tarvetta vastaavasti. Sen maksujen tulee olla tulosidonnaiset ja maksun määräytymisessä tulee huomioida tilanne, jossa useampi saman perheen lapsi on samanaikaisesti palvelun piirissä.
- Mikäli kunta myöntää lasten kotihoidon tuen kuntalisää, se on yhdenvertainen ja lapsikohtainen, myös monikkoperheille ja adoptioperheille.
- Kaupunkisuunnittelussa huomioidaan esteettömyys ja monikkoperheiden tarpeet.
- Järjestöille tarjotaan maksuttomia kokoontumistiloja.
Aluevaalitavoitteet 2025
Suomen Monikkoperheet ry esittää, että
- Lapsiperheiden kotipalvelua tarjotaan perheiden tarvetta vastaavasti.
- Alueellisissa neuvolasuunnitelmissa huomioidaan monikko-odottajille räätälöidyn perhevalmennuksen tarve ja saatavuus, palvelupolkujen sujuvuus ja henkilöstön riittävä täydennyskoulutus.
Monikkoperhevalmennuksen tulee tavoittaa jokainen monikko-odottajaperhe joko hyvinvointialueen tai hyvinvointialueen ja monikkoperheyhdistyksen yhdessä toteuttaman. Tietoa valmennusmallista. - Neuvolapalveluja ei saa heikentää.
- Synnytyksen jälkeinen äitiysfysioterapiakäynti turvataan jokaiselle monikkosynnyttäjälle.
- Perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminnassa sekä sähköisessä perhekeskustoiminnassa huomioidaan perheiden monimuotoisuus.