Tavoitteet

Suomen Monikkoperheet ry:n poliittiset tavoitteet

Monikkoperheeseen syntyy kerralla kaksi, kolme tai neljä lasta. Monikkoperheen erityiset tarpeet liittyvät siihen, että useamman lapsen perushoidon määrä erityisesti vauva- ja pikkulapsivaiheessa on niin suuri ja taloudelliset paineet tavanomaista suuremmat yllättäen kasvaneen lapsimäärän vuoksi. Suurin kuluerä ovat ennakoimattomat lisäinvestoinnit asumiseen ja kenties menopeleihin. Peruselämisen kulut tulevat useammasta lapsesta kerralla, usein ilman mahdollisuutta kierrättää tarvikkeita ja vaatteita samanikäisten lasten kesken.

Suurin ero samankokoiseen perheeseen on siinä, kuinka pitkälle perhetilannetta on voinut suunnitella. Lasta toivovan perheen oletuksena on yleensä yksi lapsi, toiveena mahdollisesti lisää lapsia myöhemmin oletettavasti yksitellen.  

  • Sosiaaliturvauudistus toteutetaan lapsiköyhyyttä vähentävällä tavalla. Etuuksien tulee olla joustavia monikkovanhemman työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Monikkoperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja uusperheiden erityinen taloudellinen kuormitus huomioidaan. Monikkoperheiden kokema taloudellinen kuormitus on erityisesti alle 3-vuotiaiden monikkolasten perheissä suurempaa kuin keskimäärin muissa perheissä. Toinen, vähän huomioitu ryhmä ovat nuoruusikäisten monikkolasten perheet, joissa esimerkiksi lapsilisä loppuu samanaikaisesti kaikilta monikkolapsilta ja toisen asteen koulutuksen kulut voivat nousta tuhansiin euroihin lasta kohden.
  • Yhtä aikaa syntyneiden lasten yhtäaikaisista hankinnoista aiheutuvat lisäkustannukset on huomioitava täydentävässä toimeentulotuessa.  
  • Etuuksien tulee olla joustavia monikkovanhemman työn ja perheen yhteensovittamiseksi.
  • Lapsilisä tulee sitoa indeksiin ja sitä on jatkettava 18 vuoteen asti.
  • Lapsiperheen kunnallista kotipalvelua tulee tarjota kaikille monikkoperheille esimerkiksi neuvolan kautta maksuttomana / kohtuuhintaisena. Kotipalvelun maksut eivät saa nousta niin suuriksi, että se estää kotipalvelun käytön (esimerkiksi jos avun tarve määritellään jatkuvaksi ja maksu nousee tämän määrittelyn myötä). Sosiaalihuoltolain toteutusta ja tulkintaa on seurattava valtion toimesta ja lain toteutumisesta on tehtävä lapsivaikutusten arviointia. On erityisen tärkeää, että sosiaalihuoltolaki toteutuu myös käytännössä ja monikkoperhe saa tarvittaessa apua kotiin lasten- ja kodinhoitoon. Apu on tehokasta ja vaikuttavaa, kun se on joustavaa ja perheen tarpeen mukaista ja kohtuuhintaista. Lisäksi sen saamisen tulee olla helppoa ja hoitajien päteviä ja luotettavia. Vanhemmat arvostavat sitä, että hoitajat eivät vaihdu jatkuvasti. On tärkeää, että vanhempi kokee saavansa myös henkistä tukea.
  • Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuihin tulee säätää tulosidonnainen porrastus ja sisarusalennus.
  • Monisikiöodottajalle äitiyspoliklinikkamaksut maksuttomana sen seurantakäyntimäärän osalta, jolla erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikalla tapahtuvien monisikiöraskauksien seurantojen määrä ylittää yksösraskauksien äitiyspoliklinikkaseurantojen määrän eli 5 maksutonta käyntikertaa (monisikiösynnyttäjillä on keskimäärin 5 äitiyspoliklinikkaseurantakäyntiä enemmän kuin kaikilla synnyttäjillä).
  • Lapsistrategia, joka ohjaa politiikkaa pitkällä tähtäimellä lapsi- ja perhemyönteiseen suuntaan. Strategiatyö ottaa lähtökohdakseen perheiden monimuotoisen todellisuuden.
  • Järjestöjen asema sote-uudistuksessa turvattava niin, että järjestöjen toiminta huomioidaan palvelukokonaisuuksissa. Monikkoperheiden osalta tämä tarkoittaa mm. sitä, että Suomen Monikkoperheet ry:n monikkoperhevalmennus tavoittaa jokaisen monikko-odottajan joko julkisen sektorin toimijan tai julkisen sektorin ja monikkoperheyhdistyksen yhdessä toteuttamana.
  • Monikkovanhempien työn ja perheen yhteensovittamista on tuettava työpaikoilla uudenlaisilla luovilla ratkaisuilla, työelämäjoustoilla (osa-aikatyö, työaikajärjestelyt mm. lyhennetty työaika, tilapäinen hoitovapaa) sekä yhteensovittamisen onnistumista tukevien palvelujen kehittämisellä vastaamaan erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin ainakin siihen asti, kun lapset ovat 12-vuotiaita. On lisättävä tietoa mm. HR-henkilöille ja luottamushenkilöille siitä, miten tukea monikkovanhempia työpaikoilla.
  • Monikkosynnyttäjälle tulee olla tarjolla äitiysfysioterapiakäynti synnytyksen jälkeen.
  • Varhaiskasvatuksen maksujen tulee olla kohtuullisia.
  • Tietojärjestelmien kehittämisessä tulee huomioida monikkoperheiden erityistarpeet, mm. mahdollisuus syöttää useamman samana päivänä syntyneen tiedot järjestelmään.
  • Rakentamisessa tulee turvata perheystävällisyys ja esteettömyys.
  • Lasten kotihoidon tuki tulee säilyttää, jotta voidaan turvata monikkolasten kotihoito vanhempien valinnan mukaan. Kotihoidon tuen monikkosisarusten sisaruslisä tulee säilyttää.
  • Monikkoperhevalmennus on sisällytettävä neuvolatoimintaa koskevaan asetukseen.
  • Monikkolasten identtisyyden DNA-testaus tulee tarvittaessa tehdä maksuttomasti heti synnytyksen jälkeen.

Lue myös Monimuotoiset perheet -verkoston tavoitteet verkoston nettisivuilta.

Aluevaalitavoitteet 2022

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille. Alueilla päätöksentekovaltaa tulevat käyttämään aluevaltuustot, joiden kokoonpano valitaan aluevaaleissa 23.1.2022. Suomen Monikkoperheet ry näkee erityisen tärkeänä, että tulevassa muutoksessa huomio kiinnitetään siihen, että apua on tarjolla matalalla kynnyksellä.

Monikkoperheet tarvitsevat sujuvia ja oikea-aikaisia palveluita

Hyvinvointialueille siirtyminen on mahdollisuus monikkoperheille. Nyt palvelut on hajautettu usean eri toimijan alle. Uudet hyvinvointialueet mahdollistavat sujuvammat palveluketjut ja osaamisen vahvistumisen.

Monikkoperheille erityisen tärkeitä tavoitteita ovat:
  1. Tiedonkulun ja palvelupolkujen on oltava sujuvia
    Erityisesti monikko-odottajan ja keskosperheen palvelupolku neuvolan ja erikoissairaanhoidon kesken on selkiytettävä.
  2. Järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyön on oltava kattavaa ja suunnitelmallista. Järjestöistä löytyvää kokemus- ja asiantuntijatietoa on hyödynnettävä palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä.
    Jokaisella hyvinvointialueella on oltava monikkolapsia odottaville perheille monikkoperhevalmennusta. Yhteistyö monikkoperhevalmennuksessa on tarkoituksenmukaisinta niin, että hyvinvointialue tarjoaa valmennukseen ammatillisen asiantuntemuksen ja monikkoperheyhdistys kokemusasiantuntijuuden.
  3. Lapsi- ja perhepalvelujen työntekijöiden on tunnistettava monikko-odottajien ja monikkoperheiden erityistarpeet
    Työntekijöille on tarjottava täydennyskoulutusta perheiden monimuotoisuudesta. Neuvoloissa on oltava osaamista monisikiöraskauksista ja monikkoperheiden tukemisesta. Synnytyksen jälkeen monikkosynnyttäjälle tulee olla tarjolla äitiysfysioterapiakäynti.
  4. Lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus on varmistettava
    Palvelun tulee lähteä perheen tarpeista niin, että sen myöntämiskriteerit eivät perusteettomasti rajoita palvelun tarkoituksenmukaista sisältöä. Myös tiedotukseen on panostettava, jotta perheet löytävät tarvitsemansa palvelun piiriin. Palvelun tulee olla kohtuuhintaista.
  5. Tietojärjestelmien kehittämisessä tulee huomioida monikkoperheet
    Monikkoperheiden erityistarpeet tulee huomioida tietojärjestelmien kehittämisessä. Tällaisia ovat esimerkiksi mahdollisuus syöttää useamman samana päivänä syntyneen tiedot järjestelmään.
  6. Järjestöille on oltava tarjolla maksuttomia kokoontumistiloja esimerkiksi kohtaamispaikkatoiminnan tai perhekeskusten yhteydessä. Rakentamisessa tulee turvata perheystävällisyys ja esteettömyys.

Suomen Monikkoperheet ry on yksi kymmenestä erilaisia perhetyyppejä edustavista Monimuotoiset perheet -verkoston jäsenjärjestöistä. Verkosto on julkaissut yhteiset aluevaalitavoitteensa, jotka löytyvät Monimuotoiset perheet -verkoston internetsivuilta.