Tavoitteet

Suomen Monikkoperheet ry:n poliittiset tavoitteet

Monikkoperheeseen syntyy kerralla kaksi, kolme tai neljä lasta. Monikkoperheen erityiset tarpeet liittyvät siihen, että useamman lapsen perushoidon määrä erityisesti vauva- ja pikkulapsivaiheessa on niin suuri ja taloudelliset paineet tavanomaista suuremmat yllättäen kasvaneen lapsimäärän vuoksi. Suurin kuluerä ovat ennakoimattomat lisäinvestoinnit asumiseen ja kenties menopeleihin. Peruselämisen kulut tulevat useammasta lapsesta kerralla, usein ilman mahdollisuutta kierrättää tarvikkeita ja vaatteita samanikäisten lasten kesken.

Suurin ero samankokoiseen perheeseen on siinä, kuinka pitkälle perhetilannetta on voinut suunnitella. Lasta toivovan perheen oletuksena on yleensä yksi lapsi, toiveena mahdollisesti lisää lapsia myöhemmin oletettavasti yksitellen.  

  1. Perhevapaauudistus: Kaksosten, kolmosten ja nelosten perheissä tavoitteena on, että vanhemmat voivat olla kotona hoitamassa monikkolapsia yhtä aikaa riittävän pitkään. Monikkovanhemmat voivat itse päättää miten pitkään heidän monikkovauvansa tarvitsevat vanhemmat hoitamaan vauvoja yhtä aikaa kotona vanhempainpäivärahapäivien puitteissa.
  2. Perhevapaauudistus: Vanhempainrahan monikkopidennystä toisesta, kolmannesta ja neljännestä monikkovauvasta pidennetään hieman. Jotta monikkoperheen 2., 3., ja 4. monikkolapsen asema olisi yhdenvertaisempi yksösraskaudesta syntyneeseen verrattuna, nykyisen monikkopidennyksen (kaksosista 60 pv, kolmosista 120 pv) on noustava samassa suhteessa kuin vanhempainpäivärahapäiviä pidennetään.1+7+7 -mallissa tämä tarkoittaa 0,5-1 kuukauden pidennystä nykyiseen vanhempainrahaan verrattuna/lisälapsi).
  3. Perhevapaauudistus: Isäkiintiötä pidennetään toisesta, kolmannesta ja neljännestä monikkovauvasta. Monikkoisiä tulee kannustaa lisää hoitovastuuseen pidentämällä nykyistä monikkoisyysrahapidennystä, joka on kaksosista 18 pv, ja kolmosista 36 pv, ja ulottamalla pidennys koskemaan koko toisen vanhemman kiintiötä.  Tämä lapsikohtaisen toisen vanhemman kiintiön määrä jokaisesta lisälapsesta toisesta lapsesta alkaen täsmentyy 1+7+7-mallin mukaan. Vaihtoehtoisesti tämä ns. monikkoisäpidennys voidaan määritellä samanpituiseksi kuin vanhempainrahakauden monikkopidennys (noin 3,5 kk). Tämä isäkiintiön pidennys tarkoittaisi nykyiseen verrattuna noin 2,5 kk pidennystä/lisälapsi).
  4. Sosiaaliturvauudistus toteutetaan lapsiköyhyyttä vähentävällä tavalla. Etuuksien tulee olla joustavia monikkovanhemman työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Monikkoperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja uusperheiden erityinen taloudellinen kuormitus huomioidaan. Monikkoperheiden kokema taloudellinen kuormitus on erityisesti alle 3-vuotiaiden monikkolasten perheissä suurempaa kuin keskimäärin muissa perheissä. Toinen, vähän huomioitu ryhmä ovat nuoruusikäisten monikkolasten perheet, joissa esimerkiksi lapsilisä loppuu samanaikaisesti kaikilta monikkolapsilta ja toisen asteen koulutuksen kulut voivat nousta tuhansiin euroihin lasta kohden.
  5. Toisen asteen koulutuksen tulee olla aidosti maksutonta, taloudellinen kuormitus kaksos- ja kolmosnuorten perheissä on erityisen suuri.
  6. Lapsiperheen kunnallista kotipalvelua tulee tarjota kaikille monikkoperheille esimerkiksi neuvolan kautta maksuttomana / kohtuuhintaisena. Kotipalvelun maksut eivät saa nousta niin suuriksi, että se estää kotipalvelun käytön (esimerkiksi jos avun tarve määritellään jatkuvaksi ja maksu nousee tämän määrittelyn myötä). Sosiaalihuoltolain toteutusta ja tulkintaa on seurattava valtion toimesta ja lain toteutumisesta on tehtävä lapsivaikutusten arviointia. On erityisen tärkeää, että sosiaalihuoltolaki toteutuu myös käytännössä ja monikkoperhe saa tarvittaessa apua kotiin lasten- ja kodinhoitoon. Apu on tehokasta ja vaikuttavaa, kun se on joustavaa ja perheen tarpeen mukaista ja kohtuuhintaista. Lisäksi sen saamisen tulee olla helppoa ja hoitajien päteviä ja luotettavia. Vanhemmat arvostavat sitä, että hoitajat eivät vaihdu jatkuvasti. On tärkeää, että vanhempi kokee saavansa myös henkistä tukea.
  7. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuihin tulee säätää tulosidonnainen porrastus ja sisarusalennus.
  8. Monisikiöodottajalle äitiyspoliklinikkamaksut maksuttomana sen seurantakäyntimäärän osalta, jolla erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikalla tapahtuvien monisikiöraskauksien seurantojen määrä ylittää yksösraskauksien äitiyspoliklinikkaseurantojen määrän eli 5 maksutonta käyntikertaa (monisikiösynnyttäjillä on keskimäärin 5 äitiyspoliklinikkaseurantakäyntiä enemmän kuin kaikilla synnyttäjillä).
  9. Lapsistrategia, joka ohjaa politiikkaa pitkällä tähtäimellä lapsi- ja perhemyönteiseen suuntaan. Strategiatyö ottaa lähtökohdakseen perheiden monimuotoisen todellisuuden.
  10. Järjestöjen asema sote-uudistuksessa turvattava niin, että järjestöjen toiminta huomioidaan palvelukokonaisuuksissa. Monikkoperheiden osalta tämä tarkoittaa mm. sitä, että Suomen Monikkoperheet ry:n monikkoperhevalmennus tavoittaa jokaisen monikko-odottajan joko julkisen sektorin toimijan tai julkisen sektorin ja monikkoperheyhdistyksen yhdessä toteuttamana.

Lue myös Monimuotoiset perheet -verkoston tavoitteet verkoston nettisivuilta.