Tavoitteet

Suomen Monikkoperheet ry:n aluevaalitavoitteet 2025

Päivitetty 21.1.2025

1. Lapsiperheiden kotipalvelua tarjotaan perheiden tarvetta vastaavasti. Palvelun tulee olla ensisijaisesti maksuton. Muussa tapauksessa hinnan tulee olla perheelle kohtuullinen.

2. Alueellisissa neuvolasuunnitelmissa huomioidaan monikko-odottajille räätälöidyn perhevalmennuksen tarve ja saatavuus, palvelupolkujen sujuvuus ja henkilöstön riittävä täydennyskoulutus. Monikkoperhevalmennuksen tulee tavoittaa jokainen monikko-odottajaperhe joko hyvinvointialueen tai hyvinvointialueen ja monikkoperheyhdistyksen yhdessä toteuttamana.
   Tietoa valmennusmallista monikkoperheet.fi/toiminta/perhevalmennus/

3. Neuvolapalveluja ei saa heikentää ja palvelujen tulee olla perheelle saavutettavissa.

4. Synnytyksen jälkeinen äitiysfysioterapiakäynti turvataan jokaiselle monikkosynnyttäjälle.

5. Perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminnassa sekä sähköisessä perhekeskustoiminnassa huomioidaan perheiden monimuotoisuus.

Kuntavaalitavoitteet 2025

1. Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa ei saa heikentää ja toimintaa tulee tarjota alueen tarvetta vastaavasti. Sen maksujen tulee olla tulosidonnaiset ja maksun määräytymisessä tulee huomioida tilanne, jossa useampi saman perheen lapsi on samanaikaisesti palvelun piirissä.

2. Kaupunkisuunnittelussa huomioidaan esteettömyys, leikkipuistojen turvallisuus (aidatut leikkipuistot, portit) ja hoitohuoneet julkisissa rakennuksissa.

3. Järjestöille tarjotaan maksuttomia kokoontumistiloja.

4. Mikäli kunta myöntää lasten kotihoidon tuen kuntalisää, se on yhdenvertainen ja lapsikohtainen, myös monikkoperheille ja adoptioperheille.

Alue- ja kuntavaalitavoitteet 2025 ladattavassa PDF-tiedostossa

Suomen Monikkoperheet ry:n poliittiset tavoitteet

Monikkoperheeseen syntyy kerralla kaksi, kolme tai neljä lasta. Monikkoperheen erityiset tarpeet liittyvät siihen, että useamman lapsen perushoidon määrä erityisesti vauva- ja pikkulapsivaiheessa on niin suuri ja taloudelliset paineet tavanomaista suuremmat yllättäen kasvaneen lapsimäärän vuoksi. Suurin kuluerä ovat ennakoimattomat lisäinvestoinnit asumiseen ja kenties menopeleihin. Peruselämisen kulut tulevat useammasta lapsesta kerralla, usein ilman mahdollisuutta kierrättää tarvikkeita ja vaatteita samanikäisten lasten kesken. Monikkoperheiden kokema taloudellinen kuormitus on erityisesti alle 3-vuotiaiden monikkolasten perheissä suurempaa kuin keskimäärin muissa perheissä. Toinen, vähän huomioitu ryhmä ovat nuoruusikäisten monikkolasten perheet, joissa esimerkiksi lapsilisä loppuu samanaikaisesti kaikilta monikkolapsilta.

Monikkovanhemmilla voi olla levon puutetta ja jaksamisen haasteita useamman lapsen perushoidon määrän vuoksi. Sen vuoksi lapsiperheiden kotipalvelu on monikkovanhempien jaksamisen kannalta kriittisen tärkeää turvata.

• Kotipalvelun saatavuutta monikkoperheille parannetaan ja kotipalvelua tarjotaan riittävän pitkään.
• Lapsilisää maksetaan siihen asti, kun lapset täyttävät 18 vuotta. Lapsilisää uudistetaan niin, että kaikista monikkolapsista myönnetään samansuuruinen korotus kuin monilapsisten perheiden lapsille (neljäs ja sitä seuraavat lapset).
• Monikkovanhempien työssäkäynnin edellytyksiä sekä perheiden mahdollisuuksia järjestää lastenhoito, tuetaan kohtuuhintaisella aamu- ja iltapäivätoiminnalla ja maksuissa huomioidaan sisarusalennus / tulosidonnaisuus.
• Monikkoperhevalmennus sisällytetään neuvolatoimintaa koskevaan asetukseen. Monikkoperhevalmennusta tulee tarjota jokaiselle monikko-odottajaperheelle joko hyvinvointialueen tai hyvinvointialueen ja monikkoperheyhdistyksen yhdessä toteuttamana. Yhdessä toteutettavassa mallissa hyvinvointialueen ammattilainen tarjoaa ammatillisen asiantuntemuksen ja monikkoperheyhdistys kokemusasiantuntijat. Tutustu meidän monikkoperhevalmennukseen.
• Väestöpoliittisessa selonteossa huomioidaan myös monikkoperheet ja sen yhteydessä tarkastellaan monikkoperheiden taloudellista ja sosiaalista tilannetta.
• Pienituloisimpiin lapsiperheisiin kohdentuvien leikkausten vaikutuksia seurataan ja yhteisvaikutusten arvioinnin perusteella ryhdytään toimiin heidän asemansa turvaamiseksi.
• Yhtä aikaa syntyneiden lasten yhtäaikaisista hankinnoista aiheutuvat lisäkustannukset huomioidaan täydentävässä toimeentulotuessa.
• Perhevapaauudistuksen toimivuutta seurataan. Suomen sosiaaliturvan piirissä monikkolapset ja yhtäaikaisesti adoptoidut lapset ovat ainoita elossa olevia lapsia, joista ei lähtökohtaisesti myönnetä vanhempainrahaa jokaisesta lapsesta täysimääräisenä. Myös lasten kotihoidon tuessa on epäkohta, että vain ensimmäisestä monikkolapsesta myönnetään täysimääräinen hoitoraha.
  Lasten kotihoidon tuki säilytetään. Mikäli lasten kotihoidon tuki poistettaisiin, nykyinen ei-täysimääräinen lapsikohtainen vanhempainraha ei riittäisi turvaamaan useamman yhtäaikaisesti, usein ennenaikaisesti syntyneen vauvan kotihoidon tarvetta, jolloin viimeistään jokaisesta monikkolapsesta tulisi myöntää täysimääräinen lapsikohtainen vanhempainraha.
• Monikkovanhempien työn ja perheen yhteensovittamista on tuettava työpaikoilla uudenlaisilla luovilla ratkaisuilla, työelämäjoustoilla (osa-aikatyö, työaikajärjestelyt mm. lyhennetty työaika, tilapäinen hoitovapaa) sekä yhteensovittamisen onnistumista tukevien palvelujen kehittämisellä vastaamaan erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin ainakin siihen asti, kun lapset ovat 12-vuotiaita. On lisättävä tietoa mm. HR-henkilöille ja luottamushenkilöille siitä, miten tukea monikkovanhempia työpaikoilla. Etuuksien tulee olla joustavia monikkovanhemman työn ja perheen yhteensovittamiseksi.
• Tietojärjestelmien kehittämisessä tulee huomioida monikkoperheiden erityistarpeet, mm. mahdollisuus syöttää useamman samana päivänä syntyneen tiedot järjestelmään.
• Perheiden alkutaivalta on tuettava vahvistamalla odotusajan ja lasten syntymän jälkeistä tukea:
  
  – Raskaana olevan äitiyspoliklinikkakäynnit on tehtävä maksuttomiksi välttämättömän perusseurannan osalta.
  – Kaikille synnyttäjille, ja erityisesti monikkosynnyttäjille, on turvattava äitiysfysioterapiakäynti synnytyksen jälkeen.
  – Monikkolasten identtisyyden DNA-testaus heti synnytyksen jälkeen tulee tehdä maksuttomasti silloin, kun identtisyys ei ole tiedossa.
  – Neuvolan kautta on tarvittaessa oltava tarjolla lasten terapiapalveluja lähipalveluperiaatteella.

Lue myös Monimuotoiset perheet -verkoston tavoitteet verkoston nettisivuilta.