Monisikiöraskauksien osakeskeytykset

26.10.2026

Monisikiöraskauksiin liittyy useammin komplikaatioita. Suurimmassa osassa osakeskeytyksistä oli kyseessä tilanne, jossa toisella kaksosista oli jokin poikkeama. Monisikiöraskauden osakeskeytys parantaa raskauden tuloksia eli raskauden kestoa saadaan pidennettyä. Osakeskeytys on kuitenkin vanhemmille vaikea asia, erityisesti hedelmöityshoitojen jälkeen.

Riina Jernmanin ja Vedran Stefanovicin tutkimuksessa on arvioitu monikkosynnytysten tuloksia sikiöiden vähentämisen jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut saada parempi käsitys monisikiöraskauksien osakeskeytysten tuloksista ja riskeistä. Se voi auttaa myös potilasneuvonnassa.

Tutkimus kattoi helsinkiläisen yliopistosairaalan tilastot 13 vuodelta (2007–2019). Tutkimuksessa on analysoitu 54 tapausta. Suurin osa kaksosraskauksista (70,6 %) oli spontaaneja, kun taas kaikki nelos- ja viitosraskaudet sekä 56,3 % kolmosraskauksista oli hedelmöityshoitojen avulla alkaneita.

Potilastiedoista poimittiin tiedot synnyttäjän iästä, raskauden hedelmöitys; spontaani vai hoitojen avustuksella, sikiöiden määrä ja korionisiteetti, osakeskeytyksen syy (sikiön sairaus/ lääketieteellinen/ sosiaalinen), raskausviikot toimenpiteen aikaan, keskenmenot toimenpiteen jälkeen, kohdunsisäinen sikiön kuolema, synnytystapa ja -ajankohta, raskausviikot synnyttäessä, sikiön sukupuoli, syntymäpaino ja yhden ja viiden minuutin Apgar-pisteet.

Spontaanien monisikiöraskauksien diagnoosi (sikiöiden määrä, sikiö- ja vesikalvot) määriteltiin yleensä ensimmäisessä rutiiniultraäänitutkimuksessa raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Hedelmöityshoitoja saaneiden ultraäänitutkimukset tehtiin jo raskausviikoilla 7–8 ja siten monisikiöraskaus havaittiin näissä tapauksissa aiemmin.

Useimmiten sikiöiden vähentäminen tehtiin kaksosista yhteen sikiöön (34 / 63 %). Näistä 25/34 osakeskeytystä (73,5 %) johtui toisen sikiön poikkeavuudesta. Suurimmassa osassa osakeskeytyksistä kyseessä oli siis raskaus, joissa toisella kaksosella oli jokin sairaus. Muissa syyt olivat sosiaaliset tai lääketieteelliset. Osakeskeytyksen syyt jakautuivat määrällisesti seuraavasti: sikiön poikkeavuus (25), sosiaaliset syyt (20) ja lääketieteellinen syy (9).

Kolmosista 16 tapauksessa sikiöitä vähennettiin kaksosiin (7) tai yksösraskaudeksi (9). Nelosraskauksista (2) ja viitosraskauksista (2) sikiöiden määrää vähennettiin kaksosraskaudeksi.

Suurimmassa osassa raskauksista (33/54) toimenpiteet tehtiin raskausviikkoon 15+0 mennessä.

Raskauden keskenmenoriski oli 11,1 % toimenpiteen jälkeen. Toimenpide vähensi synnytysten ennenaikaisuutta. Raskauksissa oli kuusi keskenmenoa toimenpiteen jälkeen ja yksi aikainen toisen kaksosen keskenmeno. Jäljelle jääneistä 47 raskaudesta kaksosraskautena jatkui seitsemän (14,9 %) ja yksösraskautena 40 (85,1 %).

Osakeskeytystä on käytetty noin 40 vuoden ajan ja sitä käytettiin ensin yli kolmen sikiön raskauksissa ja 2000-luvun alkupuolelta myös kaksosraskauksiin.

Suurin osa tapauksista on sikiöiden määrän vähennyksiä kaksos- tai yksösraskaudeksi. Kahdesta sikiöstä yhteen sikiöön vähennystä ei pääsääntöisesti suositella, ellei raskauteen liity muita korkeita riskejä. Tutkitussa sairaalassa kaksosraskauden osakeskeytystä ei rutiininomaisesti tarjota, mutta se voi nousta keskusteluun sikiön kasvuun liittyvän tai muun poikkeaman vuoksi, tai jos odottaja ottaa asian esille sosiaalisista syistä.

Sikiöiden määrän vähentäminen voi olla vanhemmille erittäin vaikea asia pohdittavaksi, erityisesti hedelmöityshoitojen jälkeen. Onneksi nykypäivänä hedelmöityshoitoklinikat ovat siirtyneet yhden alkion siirtoon IVF-hoidoissa ja lisäämään useamman munasolun irtoamisen aiheuttavien toimenpiteiden kontrollointia. Ja monisikiöraskauksiin liittyvät ongelmat tunnetaan hyvin. Hoitojen aiheuttamien monisikiöraskauksien määrä on ollut tasaisesti vähenevä. Suomessa on pitkä, lähes 20 vuoden yhden alkion politiikka ja yli kahden sikiön raskauksien määrä onkin vähäinen.

Aiempien tutkimusten mukaan parhaimmat tulokset (raskauden keston pidentyminen) saadaan, kun sikiöiden määrä vähennetään yhteen. Tutkittujen raskauksien kesto oli yksösraskaudessa keskimäärin 37+1 ja kaksosraskaudessa 31+4.Osakeskeytys on Suomessa harvinainen menettely ja sitä suoritetaan siis pääosin silloin, kun kaksosraskaudessa havaitaan toisen sikiön kasvussa poikkeamaa ja tämä tilanne voi myös aiheuttaa riskin toisen sikiön selviytymiselle ja koko raskaudelle. Osakeskeytys parantaa raskauden tuloksia, mutta siihen liittyy keskenmenon riski ja toimenpide on usein vaikea potilaille liittyen eettiseen pohdintaan. Kattavan neuvonnan tulisikin olla olennainen osa monisikiöraskauden lääketieteellistä hoitoa, ja ohjaus tulisi ohjata yksiköihin, jotka osaavat ohjata myös osakeskeytysvaihtoehdon osalta.

Käännös ja referointi

Tiina Lagerblom ja Ulla Kumpula

Lähde:

Jernman RM, Stefanovic V. Multifetal pregnancy reductions and selective fetocide in a tertiary referral center – a retrospective cohort study. J Perinat Med 2024; 52: 255-61.

Artikkeli on julkaistu 1/2025 Monikkoperheet-lehdessä. Lehden julkaisu on päättynyt 12/2025.