Monikkoperhevalmennus tuottaa hyvinvointia ja yhteiskunnallista hyötyä

20.10.2026

YAMK-opinnäytetyössä tarkasteltiin monikkoperhevalmennuksen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin ja arkeen sekä arvioitiin toiminnan yhteiskunnallista arvoa SROI-menetelmän avulla.  

Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Suomen Monikkoperheet ry:lle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten monikkoperhevalmennus vaikuttaa perheiden hyvinvointiin ja arkeen sekä kuinka valmennuksen yhteiskunnallista arvoa voidaan arvioida SROI-menetelmällä.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin sähköinen kysely monikkoperhevalmennukseen vuonna 2025 osallistuneille. Tulokset (n=9)  nostivat esille valmennuksen keskeiset asiakasvaikutukset, joille etsittiin realistiset korvikemuuttujat ja näille euromääräiset keskiarvot. SROI-suhdeluvun laskentaa varten määriteltiin vuoden 2025 toteutuneiden valmennusten panokset. Viimeisessä vaiheessa laskettiin SROI-suhdeluvut keskeisille päävaikutuksille ja toteutettiin herkkyysanalyysi.

Monikkoperheiden arki tarvitsee erityistä tukea

Monikkoraskaus luokitellaan riskiraskaudeksi ja siihen liittyy tavallista enemmän esimerkiksi ennenaikaisuuden, sairaalakäyntien ja vanhempien kuormittumisen riskejä.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että monikkoperheet eivät aina saa riittävästi kohdennettua tukea neuvolasta tai terveydenhuollosta. Vanhemmat ovat kokeneet tarvitsevansa enemmän tietoa monikkoarjesta, käytännön järjestelyistä, imetyksestä sekä arjen hallinnasta. Lisäksi vertaistuki on koettu erittäin tärkeäksi jo raskausaikana.

Monikkoperhevalmennus tarjoaa perheille tietoa, vertaistukea ja konkreettisia keinoja helpottamaan tulevaa monikkoperheen arkea. Monikkoperhevalmennusta tuottavat Suomen Monikkoperheet ry ja sen jäsenyhdistykset. Valmennuksissa yhdistyvät ammattilaisten tarjoama tiedollinen tuki ja kokemusasiantuntijoiden vertaistuki.

Vaikuttavuuden arviointi SROI-menetelmällä

SROI-menetelmä (Social Return on Investment) tarjoaa yhden mahdollisuuden tehdä näkyväksi toiminnan vaikutuksia myös rahallisessa muodossa. Vaikka kaikkia inhimillisiä kokemuksia ei voida täysin muuttaa euroiksi, menetelmä auttaa esimerkiksi konkretisoimaan toiminnan merkitystä päätöksenteossa ja rahoituksen perusteluissa.

Vaikuttavuudella tarkoitetaan palvelun tai toimenpiteen seurauksena syntyvää muutosta asiakkaan elämässä. Se voi näkyä esimerkiksi toimintakyvyn, hyvinvoinnin tai elämänlaadun paranemisena. Vaikuttavuuden arviointi edellyttää selkeitä tavoitteita ja keinoja osoittaa niiden toteutuminen. Arviointia haastavat kuitenkin ulkoiset tekijät sekä se, että vaikutukset voivat näkyä vasta pitkällä aikavälillä.

SROI-menetelmä etenee neljän päävaiheen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään analyysin kohde ja tarkoitus sekä tunnistetaan keskeiset sidosryhmät. Sidosryhmien näkökulma on tärkeä, koska heidän kokemuksensa auttavat tunnistamaan toiminnan vaikutuksia. Toisessa vaiheessa mallinnetaan vaikutukset ja kerätään aineistoa. Tässä vaiheessa laaditaan vaikutuskartta, määritellään tulosindikaattorit ja arvioidaan, millaisia muutoksia toiminta tuottaa. Tulokset pyritään muuttamaan rahalliseen muotoon eli etsitään korvikemuuttujia, jotta vaikutuksia voidaan vertailla kustannuksiin.

Kolmannessa vaiheessa lasketaan vaikuttavuus ja SROI-suhdeluku. SROI-suhdeluku lasketaan jakamalla hyödyt kustannuksilla. Jos SROI-suhdeluku on 1, se tarkoittaa, että hyödyt ja kustannukset ovat tasapainossa. Jos suhdeluku on yli 1, toiminnasta saadaan enemmän hyötyä kuin siihen on sijoitettu rahaa. Tällöin huomioidaan myös hyötyjä vähentäviä tekijöitä sekä lopuksi tehdään herkkyysanalyysi, joilla tarkastellaan laskelmien luotettavuutta. Näiden avulla arvioidaan, kuinka suuri osa hyödyistä voidaan liittää suoraan toimintaan.

Neljännessä vaiheessa tulokset raportoidaan ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. SROI-analyysin tarkoituksena ei ole pelkästään tuottaa suhdelukua, vaan myös tehdä näkyväksi toiminnan yhteiskunnallinen arvo ja vaikutusprosessi.

SROI-laskenta osoittaa yhteiskunnallista hyötyä

Monikkoperhevalmennuksen SROI-laskelman panos muodostui vuoden 2025 aikana valmennuksen toteuttamiseen käytetyistä henkilöstö- ja toimintakustannuksista. Valmennuksia järjestettiin yhdessätoista alueyhdistyksessä yhteensä 33 kertaa, ja niihin osallistui yhteensä 376 asiakasta. Osassa alueyhdistyksiä valmennukseen kuuluu synnytyssairaalaan tutustuminen ja tämän pitää terveydenhuollon ammattilainen, heidän työpanoksekseen arvioitiin yhteensä 60 tuntia vuodessa eli 1570 euroa. Lisäksi laskelmaan sisällytettiin Suomen Monikkoperheet ry:n STEA-rahoitteisen koordinaattorin työpanos, jonka vuosikustannus oli 6600 euroa sekä alueyhdistysten tarjoamat kahvitukset ja muut pienet kulut, joiden kustannuksiksi arvioitiin yhteensä 660 euroa. Näin monikkoperhevalmennuksen kokonaispanokseksi muodostui 8830 euroa.

Monikkoperhevalmennuksen vaikutusten rahallista arvoa arvioitiin korvikemuuttujien eli proxien avulla. Korvikemuuttujiksi valittiin sellaisia palveluja ja harrastuksia, jotka tuottavat samankaltaisia hyötyjä kuin valmennus. Vertaistuen ja sosiaalisten suhteiden korvikemuuttujina käytettiin esimerkiksi ryhmäliikuntaa, kuoroharrastusta, teatteria sekä taide- ja keramiikkaharrastuksia, koska ne lisäävät yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia kontakteja. Psyykkisen tuen korvikemuuttujina käytettiin psykologin, lyhytterapian ja perheterapian palveluita, jotka kuvaavat valmennuksen tuottamaa emotionaalista tukea. Tukipalvelujen osalta korvikemuuttujiksi valittiin lapsiperheiden kotipalvelu ja matalan kynnyksen palvelut, kun taas tiedollisen tuen arvioinnissa käytettiin synnytys- ja perhevalmennuksia sekä kätilön vastaanottoja. Korvikemuuttujien hinnat perustuivat todellisiin palvelu- ja harrastushintoihin, joista laskettiin keskiarvot SROI-laskentaa varten.

Yhdestä sijoitetusta eurosta yli neljän euron hyöty

Taulukossa esitetään monikkoperhevalmennuksen SROI-suhdeluvut eri korvikemuuttujien perusteella laskettuna. Ensimmäinen SROI-suhdeluku kuvaa tilannetta ilman vähennyksiä, kun taas toinen suhdeluku huomioi 20 %:n turhan panostuksen (deadweight) sekä 30 %:n muiden toimijoiden vaikutuksen (attribution). Turhalla panostuksella tarkoitetaan sitä osuutta vaikutuksista, joka olisi syntynyt ilman monikkoperhevalmennusta, ja muiden toimijoiden vaikutuksissa sitä osuutta hyödyistä, joka voidaan selittää muiden palveluiden tai toimijoiden vaikutuksilla. Näiden vähennysten avulla pyritään arvioimaan realistisemmin, kuinka suuri osa vaikutuksista voidaan liittää juuri monikkoperhevalmennukseen.

Vertaistuen ja sosiaalisten suhteiden korvikemuuttujissa SROI-suhdeluku vaihteli ilman vähennyksiä välillä 3,12–7,82 ja vähennysten jälkeen välillä 1,75–4,38. Tämä tarkoittaa, että yhtä valmennukseen sijoitettua euroa kohden syntyi parhaimmillaan yli neljän euron yhteiskunnallinen hyöty myös vähennysten jälkeen.

Psyykkisen tuen osalta SROI-suhdeluvut olivat korkeampia, vaihdellen ilman vähennyksiä 4,41–16,58 ja vähennysten jälkeen 2,47–9,29. Tukipalvelujen korvikemuuttujissa SROI-suhdeluku vaihteli ilman vähennyksiä 4,78–17,97 ja vähennysten jälkeen 2,68–10,06. Tiedollisen tuen kohdalla SROI-suhdeluvut olivat ilman vähennyksiä 2,77–10,42 ja vähennysten jälkeen 1,55–5,83.

Kun kaikki korvikemuuttujat yhdistettiin samaan laskelmaan, SROI-suhdeluvuksi muodostui ilman vähennyksiä 7,02–52,78 ja vähennysten jälkeen 3,93–29,56.

Tulosten perusteella monikkoperhevalmennus tuottaa positiivista yhteiskunnallista hyötyä kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa, vaikka laskelmissa huomioitaisiin turha panostus ja muiden toimijoiden vaikutukset. Tulokset viittaavat siihen, että vertaistuella, psyykkisellä tuella, tiedollisella tuella ja tukipalveluilla on merkittävä yhteiskunnallinen arvo.

Valmennus vahvistaa vanhempien hyvinvointia

Tutkimuksen tulosten mukaan monikkoperhevalmennus vaikutti myönteisesti perheiden hyvinvointiin monella eri tavalla. Keskeisimmiksi hyödyiksi nousivat vertaistuki, tiedollinen tuki sekä kokemus siitä, ettei perhe jää yksin uuden elämäntilanteen kanssa. Vanhemmat kokivat saaneensa valmennuksesta käytännönläheistä tietoa monikkoarjesta ja varmuutta tulevaan vanhemmuuteen. Monet osallistujat kuvasivat, että valmennus auttoi valmistautumaan tulevaan realistisesti ja se lisäsi turvallisuuden tunnetta.

Erityisen tärkeäksi koettiin mahdollisuus keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Kokemusten jakaminen vähensi epävarmuutta ja lisäsi ymmärrystä siitä, että omat tunteet ja haasteet ovat tavallisia monikkoperheissä. Myös tieto erilaisista tukipalveluista koettiin tärkeäksi.

Monikkoperhevalmennus vastaa selkeään tarpeeseen tarjoamalla monikko-odottajille tietoa, vertaistukea ja käytännön tukea arkeen valmistautumiseen.

Vaikka tutkimuksen otoskoko oli pieni, tulokset tukevat aikaisempaa tutkimustietoa siitä, että ennaltaehkäisevä tuki, varhainen ohjaus ja vertaistoiminta voivat vähentää perheiden kuormittumista. Monikkoperhevalmennuksen kaltaisella toiminnalla voi siten olla merkitystä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormituksen vähentämisessä.

TEKSTI

Kaisu Kaistinen ja Hannele Laaksonen

stil. Tiina Lagerblom

Lähteet:

Heinonen, S. 2013. Monikkoperheiden vanhempien kokemuksia monikkoraskaudesta, vanhemmuudesta ja palveluista. Väitöskirja.
Klemelä, J. 2016. SROI – opas yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin. Helsinki: SOSTE.
Koivula, M., Hautaviita, H. & Laaksonen, H. 2020. Vaikuttavuuden arviointi sosiaali- ja terveysalalla.
Suomen Monikkoperheet ry. 2022. Monikkoperhevalmennusopas.
Suomen Monikkoperheet ry. (n.d). Perhevalmennus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2025. Syntymätilastot.
Tuomi, J. ja Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Opinnäytetyö Monikkoperhevalmennuksen asiakasvaikutukset ja valmennuksen yhteiskunnallisen arvon määrittäminen SROI-menetelmällä löytyy kokonaisuudessaan Theseus.fi-sivustolta.