Miten monikkoperheet valitsevat lapsilleen nimet?
12.11.2026
Monikkoperheiden nimikeskusteluissa nousee usein esiin sama kysymys, annetaanko kaksosille tai kolmosille keskenään samanlaiset vai mahdollisimman erilaiset nimet. Näin vanhemmat itse kertovat nimivalinnoistaan.
Instagram-tililläni syyskuussa 2026 vuorokauden auki ollut kyselyni nimikkolasten nimeämisistä keräsi 364 vastausta monikkovanhemmilta. Tulokset kertovat kiinnostavaa tarinaa siitä, miten perheet pohtivat monikkolastensa nimiä.
Suurin osa vastaajista, 68 % (254 vastaajaa) kertoi valinneensa lapsilleen erilaiset, mutta yhteensopivat nimet. Tosi samanlaiset nimet monikoille halusi 10 % (n=39) vastaajista ja mahdollisimman erilaiset 5 % (n=8). Vajaa viidesosa (17 %/n=63) ei ajatellut asiaa erityisesti, vaan valitsi vaan kauniit nimet.
Nimien yhteensopivuus näkyy monella tavalla
Vanhemmilta kysyttiin, mikä tekee nimistä yhteensopivat. Sama alkukirjain oli ylivoimaisesti yleisin teema. Monessa perheessä paitsi kaksosten myös kaikkien sisarusten nimet alkoivat samalla kirjaimella, joillain jopa koko perheen. Lisäksi useampi vastaaja mainitsi, että monikkolapsilla oli samoja kirjaimia nimessään, mutta vain eri järjestyksessä. Monella nimet myös päättyivät samaan kirjaimeen tai tavuun.
” Alkaa samalla kirjaimella, päättyy samaan kirjaimeen ja nimet ovat samanpituiset.”
”Päädyttiin -us-loppuisiin nimiin. Tavoitteena oli, että nimet päättyvät samaan kirjaimeen, ja molemmissa nimissä on kuusi kirjainta.”
” Molemmat päättyvät -ak”
” Kaikki loppuu sa, eli vanhempien nimikirjaimet. Toiset nimet alkaa a, b ja c.”
Useat vanhemmat pitivät tärkeänä, että nimissä on yhtä monta kirjainta tai tavua.
”Samanpituiset on jotenkin tasa-arvoiset”
”Samanpituiset kuin esikoisellakin, kaikkien lasten nimet alkaa vokaalilla (jokaisella eri)”
” Samanpituiset ja helpot sanoa peräkkäin”
”Yhtä monta tavua, luonnonläheiset nimet, piti myös sopia sisarusten kanssa”
”Sama vivahde, sama pituus, r-kirjain molemmilla”
Monet halusivat nimet samanhenkiseksi. Vastauksissa mainittiin monikkolasten nimiä yhdistäväksi teemaksi mm. vanhat suomalaiset nimet, luontonimet, kansainväliset nimet, kummallakin nimellä toinen tarkoitus ja prinsessamaiset nimet.
” Haluttiin omat alkukirjaimet, mutta muuten samansointuiset ja samantyyliset nimet”
” Nimet sopivat yhteen kuten kaikkien sisarusten nimet. Molemmat ovat pehmeäsointisia ja toimivat hyvin yhdessä.”
” Samanpituiset ja yhtä harvinaiset nimet. Ne kuulostavat myös hyvältä peräkkäin lausuttuina.”
” Kaikki nimet ovat melko vanhanaikaisia ja ajattomia. Samoja nimiä löytyy suvusta jo 1800-luvulta.”
Monet vanhemmat kuvailivat valinneensa nimiä, jotka yksinkertaisesti kuulostavat hyvältä yhdessä. Yhteys saattoi löytyä esimerkiksi samoista kirjaimista, samasta loppukirjaimesta, riimittelystä, samanlaisesta rytmistä tai pehmeistä äänteistä. Osa kuitenkin korosti, ettei tarkoituksena ollut tehdä nimistä liian samanlaisia.
” Molemmissa 4 kirjainta, molemmat myös ”tarkoittaa” jotain (siis yleisniminä). Toisissa nimissä molemmilla 3 tavua.”
” Nimissä yhtä monta kirjainta ja sointuu toisiinsa ja päättyy i-kirjaimeen”
Vain joka kymmenes vastaaja kertoi valinneensa hyvin samankaltaiset nimet. Perustelut olivat yksinkertaisia: ”Minusta se on vaan kiva että mätsää ”.
Usea kuitenkin suhtautui varauksella hyvin läheisiin nimipareihin, kuten sellaisiin, joissa nimien ero on vain yksi kirjain.
A-vauvasta Alma, B-vauvasta Bertta
Yksi kyselyn kiinnostavimmista havainnoista liittyi siihen, miten nimet lopulta jaettiin lapsille. Monet vanhemmat tiesivät jo raskausaikana, kumpi vauva saisi kumman nimen. Vauvoista puhuttiin kuukausien ajan esimerkiksi ”A-vauvana” ja ”B-vauvana”, ja nimet kiinnittyivät näihin rooleihin jo ennen syntymää. Toisissa perheissä päätös tehtiin vasta lasten nähtyä. Monelle vastaajista tuntui olevan selkeää, kumpi nimi annetaan kummalle joko ulkonäön tai luonteen vuoksi.
”Päätettiin jo raskausaikana että isompi vauva on x ja pienempi b on y. Ja ovat aivan nimiensä näköisiä.”
” Oltiin jo raskausaikana pohdittu kumpi kummalle ja myös luonteet sattui sopimaan näin.”
” A vauvalle A alkava nimi ja B vauvalle B alkava nimi.”
”Toinen oli heti nimensä näköinen.”
”Luonne vaikutti nimen valintaan.”
” Luonteet olivat vauvana jo erilaiset ja heti tiedettiin, kumpi nimi sopi kullekin.”
” Pehmeämpi nimi rauhallisemmalle, r-äänne aktiivisemmalle vauvalle”
Erilaiset nimet korostamaan yksilöllisyyttä ja välttämään sekaannuksia
Niiden perheiden vastauksissa, jotka olivat tietoisesti valinneet mahdollisimman erilaiset nimet, korostui yksilöllisyyden huomioimisen teema. Monet vanhemmat pohtivat erityisesti identtisten kaksosten asemaa. Jos lapset muistuttavat toisiaan paljon, nimien ei haluttu lisäävän sekaannuksia.
Vanhemmat kuvasivat ajatuksiaan näin:
”Jos he jakavat jo syntymän ja kaiken muun, nimet voivat tuoda omaa identiteettiä.”
”Emme halunneet Tiuhti ja Viuhti -vaikutelmaa.”
”Identtiset kaksoset ovat muutenkin niin samannäköiset, että nimien piti olla erilaiset.”
”Halusimme eri nimikirjaimet, jotta lapset eivät menisi jatkuvasti sekaisin.”
Jokaisella nimiparilla on oma tarinansa
Kyselyn vastauksista käy ilmi, että kaksosten nimien valinta on harvoin pelkkää sopivan nimiparin etsimistä. Yksi vanhempi pohti nimien toimivuutta tulevissa harrastuksissa, toinen halusi samalla alkukirjaimella alkavat nimet käytännön syistä.
”Meillä tosiaan haluttiin erilaiset ja eri alkukirjaimilla alkavat, jotta jos vaikka harrastus jossa nimet paidoissa niin voi erottaa etunimen ekalla kirjaimella.”
”Käytännön ihmisenä halusin samalla kirjaimella alkavan nimen. Näin voin tilata vain yhdet nimilaput alkukirjaimella ja sukunimellä”
”Nimet muutoin valikoituivat ”vauvaluonteiden” perusteella ja meni nappiin. Toisissa nimissä on liitettynä lapsihaaveen vaikeus, vastasyntyneiden terveyshuolien pelot ja lopulta onni siitä et meillä on just nämä ja kaikki lopulta ihan hyvin.”
”Äiti valitsi toisen ja isä toisen. Vahingossa hyvin samanlaiset nimet.”
”Mies ehdotti yhtä nimeä, sille etittiin kaveri almanakasta. Nimipäivät tärkeitä!”
Tasapaino nimen erilaisuuden ja sopivuuden välillä
Mitä ilmeisimmin ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että saman alkukirjaimen nimet olisivat haitallisia tai hyödyllisiä monikoille. Keskeinen kysymys lienee, korostetaanko nimillä yhteenkuuluvuutta vai yksilöllisyyttä. Kyselyn perusteella hyvin harva haluaa täysin erilaiset nimet ja toisaalta hyvin harva haluaa lähes identtiset nimet. Suurin osa etsii tasapainoa nimen erilaisuuden ja yhteensopivuuden välillä.
Tulokset linjassa suomalaisen tutkimuksen kanssa
Samanlaisia havaintoja suomalaisen kaksosten nimeämisistä teki Arja Lampinen vuonna 1999. Artikkelissa tutkitaan suomalaisten kaksosten nimiä ja erityisesti sitä, millä tavoin kaksosparien nimet muodostavat kokonaisuuden. Lampinen analysoi yhteensä 647 kaksosparin ristimänimet Jyväskylän ja Turun seurakuntien aineistoista. Hänen tutkimuksessaan havaittiin, että kaksosten nimet muodostavat usein harkitun parin. Niitä yhdistävät esimerkiksi sama alkukirjain, samankaltainen rakenne, samanmittaisuus ja äänteellinen sointuvuus. Tutkimuksen mukaan kaksosten nimenantamisessa korostuu pyrkimys nimien yhteensopivuuteen, kuten korostui tässäkin kyselyssäni.
Jonna Lindqvist
Kirjoittaja on artikkelityöryhmän jäsen
Kysely tehty Instagramissa tilillä @triplettemama.
Arja Lampisen tutkimusartikkeli luettavissa Internetsivustolta Journal.fi.