Monikkoperheet toivovat perhelähtöistä kotipalvelua

18.03.2021

2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki on velvoittanut kunnat järjestämään kotipalvelua erityisessä tilanteessa oleville perheille. Monikkoperheet, eli perheet, joissa on kaksosia, kolmosia tai nelosia, ovat perheitä, joissa lisäapu on toisinaan jopa välttämätöntä sujuvan arjen takaamiseksi.

Suomen Monikkoperheet ry selvitti palvelu- ja etuuskyselyssä vuonna 2017 sitä, mitä mieltä monikkoperheet ovat heille tarjotusta lapsiperheiden kotipalvelusta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 672 monikkoperheen vanhempaa. Palvelua käyttäneistä 68 % koki palvelun vastanneen hyvin tai erittäin hyvin perheen tarpeisiin. Huonosti tai erittäin huonosti palvelu vastasi 11 %:n tarpeisiin. Monikkoperheet arvostavat perheiden tarpeista lähtevää palvelua sekä sen joustavuutta.
Positiivisissa palautteissa kiitettiin sitä, että perhe sai juuri sitä apua, mitä tarvitsikin. Kotipalvelun työntekijä auttoi lastenhoidon ohella, etenkin vauvojen nukkuessa, muissakin pienissä kodin askareissa. Työntekijällä oli herkkyys toimia tilanteen mukaan.

Konkreettista apua kaivattiin

Negatiivisissa palautteissa vanhemmat kaipasivat konkreettista apua lasten- ja kodinhoitoon, etenkin siivoukseen, mutta eivät sitä saaneet. Ohjaaminen, pelkkä istuskelu ja juttelu koettiin turhaksi. Palvelun ajankohdassa toivottiin olevan joustoa. Osa perheistä tarvitsisi apua myös virka-ajan ulkopuolella.
Toivottiin, että vanhemmat saisivat tehdä työntekijän käynnin aikana mitä itse haluavat, ilman rajoituksia. Osa kaipasi nukkumista, aikaa parisuhteen hoitoon, rauhallista suihkua tai virkistymistä kahvilassa tai harrastuksen parissa. Toisille oli puolestaan tärkeää viettää kyseinen aika antaen huomiota isosisarukselle tai käydä lääkärissä.
Oudot säännöt kummastuttivat. Lastenhoitoapua ei saanut muuton yhteydessä, eikä perheessä saanut olla lemmikkejä.

Kotipalvelun saapuminen epävarmaa

Vanhemmille oli tärkeää, että hoitajiin pystyi luottamaan ja vanhemmat uskaltautuivat jättämään vauvat kokeneiden ammattitaitoisten hoitajien hoiviin. Tärkeää oli myös, että työntekijät pysyivät samoina, he tulivat tutuiksi ja olivat helposti lähestyttäviä.
Monia vastaajia harmitti palvelun epävarmuus. Työntekijä oli usein jättänyt tulematta ja aika oli peruttu aivan viime hetkillä. Palvelun ajalle ei voinut sopia mitään tärkeää menoa.
Korona-aikana monikkoperheillä on lisäksi ollut vaikeuksia saada tarvitsemaansa palvelua. Keväällä 2020 tiukkojen rajoitusten voimassaollessa vain hieman yli puolet kotipalvelua normaalisti saavista monikkoperheistä sai palvelua, selviää järjestön kesäkuussa 2020 tekemästä kyselystä.

Hakeminen tuntuu ylimääräiseltä urakalta

Avun saaminen helposti ja vaivattomasti, korkeintaan yhdellä puhelinsoitolla, olisi tärkeää. Kotipalvelun toivottaisiin olevan automaattisesti tarjolla monikkoperheille. Varhainen kotipalvelun mainostus jo odotusaikana tai heti vauvojen synnyttyä koettiin hyväksi.
Ajan ja voimien puute sekä masennus tekivät hakemisesta hankalampaa. Hakeminen koettiin ylimääräiseksi urakaksi ja viranomaisten arviokäynnit arkea kuormittavaksi. Kotipalvelun sisällöissä, laajuudessa ja rajoituksissa oli runsaasti eroja, jopa saman kaupungin sisällä. Palvelusetelit koettiin hyväksi vaihtoehdoksi, mutta väsyneenä sopivan palveluntarjoajan valitseminen tuntui liian työläältä.
Monikkoperheille oli myös tärkeää, että palvelun hinta ei ole este palvelun käyttämiselle.
Kotipalvelusta tiedottamista ja kannustusta avun hakemiseen tulisi lisätä. Neuvolan rooli on siinä tärkeä. Neuvoloissa tulisi olla selkeät ja yhtenäiset ohjeet avun mahdollisuuksista.