On lottovoitto syntyä monikkoperheeseen
14.05.2025
Miten todennäköistä on saada kaksoset, kolmoset, neloset ja niin edelleen? Entä miten todennäköistä on, että kaikki monikkosisarusparven lapsista ovat identtisiä keskenään? Otetaanpa selvää!
Lapsuudessani sanottiin, että syntyä Suomeen on kuin lottovoitto. Maailmassa syntyy vuosittain noin 359 miljoonaa lasta. Suomessa taas syntyy vuosittain noin 45 000 lasta. Hiukan yksinkertaistaen voidaankin laskea, että todennäköisyys syntyä Suomeen on suurin piirtein yhtä todennäköistä kuin saada Lotossa 5 oikein. Entä kumpi on todennäköisempää, syntyä Suomeen vai syntyä monikkolapseksi?
Monen tekijän summa
Monikkolasten syntymään vaikuttaa monia tekijöitä. Tavallisin monikkotapaus on kaksoset. Kaksoset voivat olla joko identtisiä tai epäidenttisiä. Todennäköisin kaksosten alkuperä on kahden munasolun ovulaatio ja hedelmöittyminen, mikä johtaa epäidenttisten kaksosten syntymään. Näitä on noin kaksi kolmasosaa kaksosista.
Epätodennäköisempi kaksosten alkuperä on yhden munasolun ovulaatio ja jakautuminen kahdeksi alkioksi hedelmöittymisen jälkeen, mikä johtaa identtisten kaksosten syntymään. Näitä on noin kolmasosa kaksosista.
Kun monikoita on enemmän kuin kaksi, vaihtoehdot lisääntyvät. Kolmosten tapauksessa tyypillinen tilanne on kolmen munasolun hedelmöittyminen, jolloin kaikki lapset ovat keskenään epäidenttisiä. Tällaisessa tapauksessa sattuma määrittelee myös syntyvien lasten sukupuolet.
Epätodennäköisempi tilanne puolestaan on, että hedelmöittyneitä munasoluja on alussa ollut kaksi, joista toinen on jakaantunut kahdeksi alkioksi. Tällöin kaksi lapsista on keskenään identtisiä ja kolmas on epäidenttinen. Kaikkein epätodennäköisin tilanne on, että raskauden alussa hedelmöittyneitä munasoluja on ollut vain yksi, joka sittemmin on jakaantunut ensin kerran ja tämän jälkeen toinen jakaantuneista alkioista vielä kerran. Tällaisen tapahtumaketjun lopputuloksena on identtiset kolmoset.
Sama logiikka pätee myös nelosiin, viitosiin, kuutosiin ja niin edelleen. Jokaisessa portaassa todennäköisin vaihtoehto on useamman munasolun ovulaatio ja hedelmöittyminen. Mitä suuremmasta määrästä monikoita on kysymys ja mitä suurempi määrä monikoista on keskenään identtisiä, sitä epätodennäköisempi ilmiö on. Monikoiden taustalla olevia todennäköisyyksiä on yritetty laskea jo 1800-luvulla. Silloin kehitettiin niin kutsuttu Hellis law, joka kertoo karkealla tasolla eriasteisen monikoiden luonnollisen syntymisen todennäköisyyden: 1:89N-1, jossa N 2, 3, 4… ja niin edelleen riippuen siitä, onko kysymys kaksosista, kolmosista ja niin edelleen.
Kaksoset ja kolmoset
Suomessa syntyy vuosittain noin 600–700 kaksosparia. Todennäköisyystermein tämä on noin yksi synnytys 89:stä, mikä Lottoarvonnassa vastaa todennäköisyyttä saada 4 tai 3+1 oikein. Noin yksi raskaus 250:stä on identtisten kaksosten raskaus. Lottoarvonnassa tämä on hiukan todennäköisempää kuin saada 4 oikein, mutta epätodennäköisempää kuin saada 5 oikein.
Suomessa syntyy vuosittain noin kymmenet kolmoset (5-10), eli noin yksi raskaus 4500–6500 raskautta kohti. Lottoarvontaan verrattuna se on kuin saada Lotossa 5 oikein. Miten todennäköistä sitten on, että kaikki kolmoset ovat identtisiä?
Eri lähteissä identtisten kolmosten todennäköisyydeksi on arvioitu noin yksi 60 000:sta tai jopa 200 miljoonasta synnytyksestä. Näiden todennäköisyys on samaa luokkaa kuin Lotossa 6–7 oikein. Yksi 200 miljoonasta on epätodennäköisempää kuin tai saada Eurojackpotin päävoitto (1:144 miljoonaa). Identtiset kolmoset on jo siis hyvin harvinainen ilmiö.
Neloset ja viitoset
Nelosten syntymä luonnollisen raskauden kautta on niin harvinainen ilmiö, että esimerkiksi Suomessa on syntyneet neloset viimeksi vuonna 2016. Ilmiön todennäköisyys on karkeasti noin yksi 700 000 raskaudesta, joka on noin kymmenen kertaa epätodennäköisempi kuin saada lotossa 6 oikein, mutta hiukan todennäköisempi kuin 6+1 oikein.
Identtisen nelosten todennäköisyys onkin sitten jo tähtitieteellisen pieni. Se on niin pieni, että sen arvioiminen on jo käytännössä mahdotonta. Todennäköisyydestä saa kuitenkin karkean käsityksen, kun todetaan, että maailman noin 8 miljardin ihmisen joukossa on tällä hetkellä vain noin 70 identtistä nelosparia.
Viitosten syntymä on vieläkin harvinaisempi tapahtuma. Suomessa on syntynyt viitoset viimeksi vuonna 1977. Viitosten syntymisen todennäköisyys maailmanlaajuisesti on vain noin yksi 55 miljoonasta. Se on epätodennäköisempää kuin saada 7 oikein Lotossa.
Identtisten viitosten syntyminen taas on niin harvinaista, että historia tuntee vain yhdet identtiset viitoset. He olivat vuonna 1934 Kanadassa syntyneet Dionnen viitoset. Dionnen viitoset olivat myös maailman ensimmäiset vauvaiästä hengissä selvinneet viitoset.
Yli luonnonlakien rajojen
Hellis law:n mukaiset todennäköisyydet luonnollisesti alkunsa saaville kuutosille on yksi 5,6 miljardista, seitsikoille yksi 500 miljardista, kahdeksikoille yksi 44 biljoonasta ja yhdeksikölle yksi 3,9 quadriljoonasta. Arvioiden mukaan maapallolla on ihmiskunnan koko historian aikana syntynyt yhteensä noin 80 biljoonaa ihmistä. Näin ollen kahdeksikkoja olisi tilastollisten todennäköisyyksien mukaan syntynyt ihmiskunnan historiassa teoriassa vain kahdesti ja yhdeksikkö ei lainkaan.
Historia ei tunne yhtään viitosia suurempaa monikkosisarusparvea, jotka olisivat kaikki identtisiä. Niiden todennäköisyys on niin pieni, että niiden esiintyminen luonnostaan ilman ihmisen manipulaatiota on käytännössä mahdotonta. Hurjista todennäköisyyksistä huolimatta maailma on kuitenkin nähnyt myös kuutosia, seitsikkoja, kahdeksikkoja ja jopa yhdeksikköjä. Ne ovat kuitenkin käytännössä kaikki kytköksissä hedelmöityshoitoihin, joissa äidille on siirretty useita hedelmöittyneitä munasoluja.
Hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneet suurmonikkokatraat ovat aina suuria mediatapauksia. Yhdysvaltojen Iowassa vuonna 1997 syntyneet McCaugheyn seitsikot olivat maailman ensimmäiset vauvaiästä elossa selvinneet seitsikot. Yhdysvaltojen Kaliforniassa vuonna 2009 syntyneet Sulemanin kahdeksikot taas olivat ensimmäiset vauvaiästä selvinneet kahdeksikot.
Marokossa syntyi vuonna 2021 yhdeksiköt, jotka ovat edelleen hengissä. He ovat myös historian suurin tiedossa oleva monikkosisarusparvi. Luonto ei yhdeksikköjä käytännössä kuitenkaan pysty luomaan. Niiden todennäköisyys on niin pieni, että nykyisellä koko maailman vuosittaisella syntyvyydellä ensimmäiset yhdeksiköt voisivat tilastollisesti syntyä vasta noin 11 miljoonan vuoden kuluttua. Sen sijaan identtisiä yhdeksikköjä rouva fortuna ei ehdi tuottaa lainkaan ennen kuin aurinko sammuu noin 5 miljardin vuoden kuluttua.
JUSSI PEURA
Artikkeli on julkaistu Monikkoperheet-lehdessä 1/2024.
Kuvituskuva Veikkaus
Tilastotietoa monikkosynnytyksistä löydät nettisivujemme Tilastot-sivulta.