Kokemuksiani kaksosten äitiydestä

12.02.2024

“Ja tässä on sitten toinen samanlainen.” Lääkärin sanat varhaisultrassa pääsivät yllättämään. Itse en ollut pienessä mielessäni tullut edes ajatelleeksi, että vauvoja on mahdollista saada kerralla enemmän kuin yksi. Yksikin tuntui meidän kohdallamme jo epätodennäköiseltä, joten siihen, että lääkäri löytäisi kaksi vauvanalkua, en todellakaan ollut osannut valmistautua.

Kaksoset – kaksi erilaista

Epäusko hallitsikin mielessäni koko raskausajan, enkä oikeastaan suostunut uskomaan, että meille tulee kaksi vauvaa ennen kuin näkisin sen tapahtuvan. Niin vaan sekin päivä koitti, kun kannoimme kaksi turvakaukaloa asuntomme ovesta sisään. Molemmista pilkisti pienen pieni ihminen. Kaksi täysin eri luonteista, huomattavan erikokoista ja erinäköistä vauvaa.

Aika pian kävi selväksi, että kaksosten äitiys on aivan oma juttunsa. Meillä kävi paljon tuttuja kylässä ja ihmettely oli jatkuvaa. Ovatko he identtiset? Miten he ovat niin erikokoisia? Ja erinäköisiä? Miksi he käyttäytyvät eri tavalla? Eikö kaksoset olekaan samanlaiset?

Lisäksi täysin tuntemattomat ihmiset ihmettelivät näitä asioita ja kyselivät kaikenlaista. Kaikki eivät edes ole uskoneet lastemme olevan kaksosia. Joskus tuntui, että julkiselle paikalle lähdettäessä piti aina valmistautua toimimaan nähtävyytenä ja osallistumaan mitä eriskummallisimpiin keskusteluihin. Tämä onneksi rauhoittuu lasten kasvaessa.

Meillä ainakin erilaisuus on ollut kantava teema kaksosten vanhempana, ja siinä se suurin haastekin mielestäni meidän kohdalla on ollut ja on edelleen. Toinen vauvoista oli suursyömäri, toisen kohdalla piti varmistella, että hän varmasti syö tarpeeksi. Toinen nukkui kun sänkyyn laski, toisen nukkumisessa oli jos jonkinlaista vaihetta ja vaikeutta. Toinen on aina suhtautunut hyvin innokkaasti ja sosiaalisesti muihin ihmisiin, toinen taas on varautuneempi ja hitaammin lämpiävä.

Se on vain vaihe – tuplasti huomioitavaa

Vaiheet. Esikoisten äitinä kaikki tulee ensimmäistä kertaa eteen, ja aina pitää keksiä uusi tapa luovia eteenpäin. Kaksosten kanssa kaikki uusi on tullut eteen kahtena. Se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimikaan toiselle kaksosista vaan pitää kehittää yleensä kaksi uutta toimintamallia. Tämä on mielestäni kaksosten äitiydessä erilaista kuin silloin, jos lapsia syntyy yksi kerrallaan. Kolmosten ja muiden monikoiden kanssa tämä vieläpä kertautuu.

Toinen erilaisuus on tekemisen ja tavaran määrä. Kun yksi lapsi oli ruokittu tai vaippa vaihdettu, homma alkoi usein alusta. Kun toinen vauvoista heräsi yöllä itkemään, aika pian itkijöitä oli kaksin kappalein. Kaupassa kun osti kaksi laatikkoa Piltti-purkkeja, kassatyöntekijä kysyi kohteliaasti, että huomasittehan näiden kaikkien olevan samaa Pilttiä. Kyllä kiitos huomattiin.

Intensiivinen koulutus hyödyllisiin taitoihin

Koen oppineeni kaksosten äitiyden ansiosta paljon yleisiä taitoja, joista on hyötyä elämässä muutenkin kuin vanhemmuudessa. Mielestäni kaikki kaksosten äidit ovat kekseliäitä, hyviä aikatauluttamaan ja priorisoimaan asioita sekä tekemään päätöksiä ja ratkaisemaan ongelmia. Näissä taidoissa koen kehittyneeni kaksosten äitiyden ansiosta huomattavasti itsekin. Lisäksi olen oppinut itsestäni ja siitä, mistä saan energiaa ja miten minun kannattaa huolehtia omasta hyvinvoinnistani. Siihen on lasten kasvaessa koko ajan enemmän mahdollisuuksia. Kahden vauvan tai taaperon kanssa sen sijaan oma hyvinvointi jää helposti taka-alalle, joten oppi tulee tietenkin niin sanotusti kantapään kautta. Stressinsietokyky tosin kasvaa myös.

Monikkoperheiden vertaistuki

Monissa asioissa on tuntunut siltä, että oikeastaan vain monikkovanhempi voi ymmärtää toista monikkovanhempaa. Paikallisen monikkoperheyhdistyksen kautta ja muutenkin olemme tutustuneet onneksi muihin kaksosperheisiin. Näiden ihmisten kohtaamisissa ihmettely loistaa poissaolollaan. Siellä tiedetään mihin niillä tuplarattailla pääsee ja mihin ei, ja miten paljon sitä tavaraa oikeasti tarvitsee roudata kotiin kauppareissulta. Siellä kukaan ei ole kyseenalaistanut tai ihmetellyt mitään, kaikki tietävät mitä kaksosten kanssa arki ja haasteet ovat.

Kaksi ihmistä, kaksi persoonaa

Kaksosten kasvaessa kaksosuutta tulee ajatelleeksi koko ajan vähemmän. He ovat kumpikin omia yksilöitään ja omia persooniaan. Silti tulee eteen vieläkin tilanteita, joissa heitä kutsutaan nimellä “kaksoset”, kun muista käytetään etunimiä. Näissä tilanteissa näen aina punaista. Sillä ei varmastikaan pahaa tarkoiteta, mutta on se silti ajattelematonta. Meidän kaksoset ovat kuitenkin kaiken lisäksi täysin erilaisia jo eri sukupuolista lähtien, joten tämä on varmasti vielä suurempi ongelma esimerkiksi identtisten kaksosten kohdalla.

Spesiaali lottovoitto

“Miltä tuntuu olla kaksosten äiti?” kysyi eräs äitituttavani leikkipuistossa. Häkellyin, koska ensimmäinen ajatukseni oli, että varmaan samalta kuin äitiys muutenkin. Mutta tarkemmin ajateltuna, on tässä silti jotain todella spesiaalia. Tuplahaasteet, mutta myös tuplasti kaikki vanhemmuuden onni. Yhdellä kertaa, Ja kahden samanikäisen sisaruksen sisarussuhde. Kyllä minä koen, että kaksoset ovat olleet meille eräänlainen lottovoitto – ei rahallisesti, mutta muuten.

Paula Peltonen

Kirjoittaja on 6-vuotiaiden kaksosten äiti, joka on löytänyt itsestään muun muassa palon yhdistystoimintaan ja rakkauden kirjoittamiseen kaksosten syntymän jälkeen.