Irtioton aika – kaksosten kokemuksia identiteetin kasvusta nuoruudessa
08.07.2025
 
											
Nuoruuden aikana käydään läpi merkittävä prosessi, joka muovaa identiteettiämme. Kahdeksan identtisen kaksosen haastattelut toivat esille jännittävän, kivuliaan ja vapauttavan identiteettimatkan kasvaen nuoresta aikuiseksi.
Tässä artikkelissa kerrotaan identtisten kaksosten kokemuksia identiteetin kehittymisestä ja siihen liittyneistä haasteista. Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön, ja sen tuloksista saatu tieto tarjoaa monikkovanhemmille tukea identtisten kaksosten yksilöllisyyden tukemiseen sekä nuoruuden identiteettiprosessin ymmärtämiseen.
Nuoruuden muovaama matka omaan identiteettiin
Suurin vaikuttava tekijä identiteetin kehittymisessä oli nuoruuden aikana koettu henkilökohtainen kasvu. Nuoruuden ajanjaksot, kuten yläastevuodet ja lukioaika muovasivat heidän identiteettiään. Lisäksi kaksosuuden koettiin vaikuttavan identiteettiin. Se toi mukanaan haasteita, kuten yksilöllisyyden ja erillisyyden tarpeen. Kaksoset kuvasivat yksilöllisyyden tarpeen kasvaneen erityisesti yläasteikäisenä, jolloin he pyrkivät osoittamaan muille, millainen ihminen kaksosuuden takana on. 
Omien mielenkiinnon kohteiden löytyminen vaikutti identiteetin hahmottamiseen. Myös merkittävät elämäntapahtumat, kuten parisuhteen päättyminen ja ammatilliset valinnat vaikuttivat vahvana identiteettiprosessissa.
Kaksosesta eriytyminen
Jokainen kaksonen oli kokenut eriytymistä jollain tasolla. Eriytyminen alkoi yläasteelle siirryttäessä tai sen jälkeen. Se jatkui yksilöllisesti yläasteelta jopa toisen asteen koulutuksen loppuun asti. Eriytyminen tai erottautuminen näkyi kaksosesta poikkeavilla harrastuksilla, vaatteilla, ystävillä ja eriävinä mielenkiinnon kohteina. Osa kaksosista koki eriytymisvaiheessa tarvetta toimia kaksosestaan täysin päinvastaisella tavalla. Tällöin toimintaa ei ohjannut aito halu päinvastaisuuteen, vaan toimintaa määritti halu erottautua kaksossisaruksesta. Eriytyminen koettiin haastavana sekä jännittävänä, mutta myös vapauttavana. Eri aikaan koettu eriytymisen tarve tuotti kipua sekä ymmärtämättömyyttä kaksosten välillä.
Vanhempien rooli identiteetin kehittymisessä
Vanhempien rooli kaksosen identiteettikehityksessä koettiin olleen pääosin positiivinen. Vanhempien tuki oli sanallista ja sanatonta tukea sekä tekoja. Se oli myös tilan antamista ja hiljaista luottamusta.
Haasteena vanhempien ja perheen tuessa oli kaksosten yhteen niputtaminen. Myös vanhempien ymmärryksen puute eritahtiseen eriytymiseen koettiin hankalana. Pääosin kaksoset olivat tyytyväisiä vanhemmiltaan saamaansa tukeen. Osa kaksosista kertoi vanhempiensa tukeneen kaksosten yksilöllisyyttä jo varhaislapsuudesta asti, jolloin yksilöllisyys koettiin aina olleen vahva osa omaa itseään. Yksilöllisyyttä tuettiin esimerkiksi pukemalla kaksoset erilaisiin vaatteisiin.
Omien ja yhteisten ystävien merkitys
Ystävien merkitys identiteettiprosessissa koettiin erityisen merkityksellisenä, kuten ystävien rooli yleensäkin nuoruudessa koetaan. Kaksoset kuvasivat yhteisten ystävien vahvistaneen puheillaan kaksosten omaa yksilöllisyyttä ja erillisyyttä.
Omat ystävät koettiin merkityksellisinä. Oma ystävä auttoi nuorta saamaan kokemuksen itsekseen pärjäämisestä ilman toista kaksosta. Lisäksi hän koki saavansa ymmärrystä siitä, minkälaisten tai minkä tyylisten ihmisten kanssa hän itse viihtyy.
Yhteiskunnan niputtaminen turhauttaa
Auktoriteettiasemassa olevien aikuisten, kuten opettajien rooli suhteessa identtisten kaksosten identiteettikehitykseen koettiin pääosin negatiivisena. Terveydenhuollon rooli osoittautui melko olemattomaksi, ja tukea terveydenhuollolta kaivattiin. Ympärillä olevat aikuiset vertailivat tai niputtivat kaksoset, mikä herätti heissä turhautumista ja ahdistusta. Kaksoset kokivat myös tarpeen osoittaa omaa erilaisuuttaan ja identiteettiään, mutta siitä huolimatta heidän yksilöllisyyttään ei osattu riittävästi huomioida. Aikuisten virheellinen tai vääränlainen suhtautuminen kaksosten yksilöllisyyteen voi olla haitallista heidän kasvulleen ja kehitykselleen (Jalava 2020: 7).
Identiteetin kipupisteet
Useimmat nuorten kokemat haasteet liittyivät suoraan kaksosuuteen. Tämä sisälsi tarpeiden erilaisuuden tai eriaikaisuuden, kivuliaan eriytymisen ja yhteiskunnan niputtavan asenteen. Nämä haasteet ovat aiheuttaneet ulkoista ja sisäistä vertailua myös kaksosten välille, mikä on tehnyt itsensä hahmottamisen erillisenä yksilönä haastavaksi. Toisaalta osa kaksosista koki, ettei identiteettikehitykseen liittynyt merkittäviä haasteita, vaan kaksossuhteen erityisyys toi ymmärrystä ja tukea.
Toiveet identiteetin kehittymisessä
Kaksosen yksilöllisyyden huomioiminen ja yksilönä kohtaaminen on tärkeää jo lapsuudesta saakka. Tämä on tärkeää myös kaikille kaksosia kohtaaville, ja se korostuu erityisesti kaksosten kasvatuksessa. Kaksoset toivovat erityisesti sisarusten välisten eroavaisuuksien tunnistamista, tukemista sekä ymmärtämistä. Myös eroavaisuuksien vertailua olisi vältettävä. Kaksoset toivovat vanhemmiltaan ymmärrystä ja tilaa identiteetin muodostamisen prosessissa, sekä kannustusta kokeilemaan kaksosesta eriäviä ratkaisuja esimerkiksi harrastuksiin liittyen.
Kaksosuus identiteettinä
Kaksosuus koettiin yhtenä merkittävänä osana omaa identiteettiä. Kaksosuudella on ollut sekä positiivinen, negatiivinen että neutraali vaikutus identiteettikehitykseen. Yhdistävänä tekijänä oli, että kaksosuuden koettiin tuoneen jonkin verran haasteita identiteetin kehitykseen. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut pysyvästi kaksossuhteeseen. Itse kaksosuus on koettu tärkeänä ja korvaamattomana asiana, osana identiteettiä.
Roosa Hintsa, Sienna Peltokangas
terveydenhoitajaopiskelijat
Tinja Kaivolahti
lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu
Artikkeli pohjautuu Hintsalan ja Peltokankaan opinnäytetyöhön ja sen keskeisiin tuloksiin. Haastattelututkimukseen osallistui keväällä 2024 kahdeksan identtistä kaksosta. Työtä ohjasi Tinja Kaivolahti. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa Theseuksessa.
Lähde: Jalava, Tiina 2020. Minä haluan olla maailman ainoa minä – Monikkosisarusten yksilökokemus elämän eri vaiheissa. Pro gradu -tutkielma. Oulu: Oulun yliopisto. 7. Kasvatustiede. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202005161814.pdf. Viitattu 30.1.2024
Artikkelikuva: Pixabay/ Pretty sleepy
Artikkeli on julkaistu Monikkoperheet-lehdessä 4/2024.
 
				