Jaakko Kaprio – perimän ja ympäristön sanoittaja, luontainen kaksostutkija

27.09.2022

Juttu on julkaistu Monikkoperheet-lehdessä 2/2022

Suomen Kulttuurirahasto jakoi helmikuussa 2022 kolme 35 000 euron arvoista palkintoa merkittävien kulttuuritekojen ansiosta. Professori Jaakko Kaprio oli yksi näistä palkituista. Kaprio on aloittanut suomalaisiin kaksosiin kohdistuvan tutkimuksen jo väitöskirjassaan vuonna 1984 ja on sen jälkeen vastannut laajasti kansainvälisestä tutkimuksesta, edelleen ja aikaansa edellä. Huhtikuussa Kaprio vietti 70-vuotispäiviään.

Aloitamme haastattelun puhumalla Jaakko Kaprion elämäntyöstä kaksostutkimuksen ja kansantautien parissa.

-Se oli aivan täydellinen yllätys ja huomattava kunnianosoitus; suomalainen, ainutlaatuinen, tiedepiireissä korkealle arvostettu palkinto koko tieteenkentältä ja valinta osui kohdalleni, Kaprio kertoo.

Jopa 12 % raskauksista alkaa kaksosraskauksina

Kaprio on edellisenä päivänä palannut työmatkalta Kööpenhaminasta ja illalla lentämässä etelään. Professorilla löytyy silti aikaa avata tutkimustyötään.

Identtisen kaksosuuden periytyvyyttä ei ole voitu tieteellisesti todistaa. Syytä alkion jakaantumiseen ei tiedetä, vaikka lopputulos on selvillä. Identtisyydenkin arveltiin vuoteen 2021 saakka olevan satunnainen ilmiö, mutta hollantilaisessa tutkimuksessa todistettiin toisin.  Tässä tutkimuksessa oli mukana myös Kaprion suomalainen kaksoskohorttiaineisto. Identtisten kaksosten syntymekanismissa jujuna on geenien aktiivisuutta säätelevä DNA-metylaatio, jossa hedelmöittymishetkeä hallitsee perimän lisäksi aktiiviset geenit. Joka soluun jää hedelmöittymishetkestä metylaatiomuisti. Kaksosia syntyy vain alle 2 %, mutta on arveltu, että kaikista raskauksista jopa 12 % alkaa kaksosraskauksina. Voisiko tulevaisuudessa tutkia geenitestillä, onko henkilö tietämättään toinen identtisestä kaksosparista?

-Ei ehkä vielä, teoreettisesti mahdollista. En kuitenkaan tekisi testiä eikä se ole mielestäni järkevää. Kaksostutkimuksessa, kuten jokaisen hankkeen kohdalla, on tärkeää miettiä aina eettisyys ja arvioida vaarat. Tutkimushankkeessa mietitään aina etukäteen mitä, miten ja miksi, Kaprio puntaroi.

Voisiko kaksosia syntyä enemmän?

-Pitää miettiä vahvasti, pitääkö siihen prosessiin puuttua, mielestäni ei. Antaa luonnon hoitaa, kunhan luodaan mahdollisimman hyvät olosuhteet raskaudelle. Eli toisin sanoen: äiti on mahdollisimman terve, ravittu ja ympäristö mahdollisimman puhdas. Toki kaksosten ilmentyvyys voi tulevaisuudessa vähän nousta tai vaihdella.

Kolme kovaa koota: kaksostutkimus, kansantaudit ja Kaprio

Perimän lisäksi elintavat ja ympäristö vaikuttavat. Kaksostutkimus ja elintavoiltaan erilaiset, identtiset kaksosparit tarjoavat mahdollisuuden selvittää esimerkiksi kansantautien ja riippuvuuksien ilmentyvyyttä, kun perimä ja ympäristö ovat samat.

Kaprion oma urakin on osien summa. Lähisuvussa lääkäreitä on heillä neljässä polvessa. Nuoruutensa Kaprio vietti ulkomailla, Suomeen hän saapui aloittaessaan yliopisto-opinnot. Opiskelu on ollut aina helppoa. Tiedepainotteisen lukion jälkeen hän olisi voinut opiskella insinööriksi. Lääkärikoulutus ja etenkin akateeminen ura tuntuivat Kapriosta paremmalta vaihtoehdolta auttaa ihmisiä, yksilön sijasta koko ihmiskuntaa.

-Lääkärikoulutus auttoi lähinnä siinä, että pystyin lykkäämään päätöstä, mikä minusta tulee isona, Kaprio hymähtää.

Kaksostutkimuksen lisäksi Kaprio on luontainen kansainvälisessä yhteistyössä ja verkostoitumisessa.

-Kaksikymmentäviisivuotisessa Kaksosten kehitys ja terveys -hankkeessa on selvinnyt sivulöydöksenä, että aikuiset kaksoset eivät ole millään lailla vajavaisia, vaan kirivät yleensä alkuajan mahdollisen kehitysviiveen nopeasti ohi ja näin edustavat koko väestöä. Sosiaalisuus sujuu kaksosilla jopa paremmin kuin yksösillä, sillä samanikäinen sisarus mahdollistaa toisen huomioimisen jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Halu jakaa tietoa, verkostoitua ja kouluttaa

Kaprio on ollut kuusi vuotta International Society for Twin Studies -seuran pääsihteeri ja puheenjohtaja kolme vuotta. Seuran kokouksissa Kaprio on käynyt ympäri maailmaa vuodesta 1979 asti. Tässä yhteistyössä on mukana niin monikkoyhdistykset, lääkärit kuin tutkijat.

Tieteellisiä, julkaistuja nimikkeitä Kaprio on kirjoittanut yli 1300 kappaletta ja on arvostettu puhuja. Mikä on menestyksesi salaisuus?

-Osittain tuuri, osittain oikea hetki. Olen myös saanut tehdä kiinnostavia asioita, tehdä yhteistyötä. Haluan jakaa tietoa, verkostoitua ja kouluttaa. Koen myös, että keräämäni aineiston hyödyntäminen ei ole vain minun asiani, vaan tehtäväni on saattaa se mahdollisimman suureen tietoisuuteen. Tunnen aineiston hyvin, joten siitä on helppo kertoa. Kiitän myös suomalaisia kaksospareja, jotka ovat osallistuneet tutkimuksiin.

 Yksi Kaprion yhteistyötahoista on Suomen Monikkoperheet ry.

 -Minua pyydettiin yhdistyksen kummiksi yli kaksikymmentä vuotta sitten. Alkuaikoina kävin puhumassa alueyhdistyksissä. Nämä vierailut olivat tärkeitä, oli miellyttävää tavata monikkoperheitä ja yhdistyksien väkeä, puhua kaksosuuden biologiasta. Tuoreimpana taas mieleeni on jäänyt kokonaisuutena Kiehtova kaksosuus -kirjan kirjoittaminen yhteistyössä vuonna 2020. Jo valmisteluprosessi työryhmän kanssa oli antoisa. Suomenkielistä kaksostutkimusta tai kirjallisuutta on aivan liian vähän.

Lopuksi Kaprio lähettää terveisiä Monikkoperheet-lehden lukijoille:

-Monikkoperheet on yhdistyksenä ollut erittäin tärkeä ja välttämätön tuomaan esille päättäjille sitä elämää, mitä monikkoperheissä eletään. Haasteita monikkoperhe-elämässä on, mutta myös sitä hienoa, kun on yhtä aikaa kaksi tai useampi samanikäinen sisarus. Se ei ole aina helppoa, mutta myös palkitsevaa, uskoisin.

Tämä ymmärrys ja lämpö välittyi myös Kapriota haastatellessa. Sitähän myös monikkoyhdistystoiminta parhaimmillaan on: sopiva sekoitus tietoa, iloa ja sosiaalisuutta.

Teksti: Johanna Juuti

Kaprion kuva: Suomen Kulttuurirahasto / Heikki Tuuli