Lukutaidon vahvistaminen monikkolapsilla
08.07.2025
Viime vuosina on uutisoitu paljon lasten ja nuorten lukuharrastuksen vähenemisestä ja lukutaidon heikentymisestä. Kilpailevan tekemisen, kuten sosiaalisen median käytön ja videopelien yleistyttyä monet vanhemmat kohtaavat tilanteita, joissa lapsia on vaikea motivoida lukuharrastuksen pariin.
Kaikki lapset tarvitsevat harjoitusta lukutaidon kehittymiseen, mutta osalle lapsista lukutaidon kehittyminen voi kuitenkin vaatia vielä tavanomaista enemmän harjoittelua ja ponnistelua. Keskosuuden on tunnistettu olevan riskitekijä oppimisen vaikeuksille, jolloin monikkoperheissä kohdataan lapsen oppimisen tuen tarvetta keskimääräistä useammin.
Mikä on lukivaikeus?
Oppimisen erityisvaikeuksilla tarkoitetaan tietyillä oppimisen osa-alueilla ilmeneviä haasteita. Tällöin lapsi kehittyy muuten ikätasoiseen tapaan, mutta haasteet ilmenevät esimerkiksi kielellisissä taidoissa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa. Yleisin ja ehkäpä tunnetuin oppimisvaikeus on lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus eli lukivaikeus. Tällöin lukemisvalmiuksissa, kuten sanojen alkuäänteiden tunnistamisessa ja kirjainten nimien oppimisessa voi olla haasteita, ja lukemaan opeteltaessa tavujen, sanojen ja lauseiden lukeminen voi olla vaikeaa. Tyypillisesti lukivaikeus ilmenee suomenkielisillä lapsilla lukusujuvuuden haasteena, jolloin lukeminen on hitaampaa ja työläämpää. Lukivaikeudessa lapsella voi olla myös haasteita kirjoittamisessa, luetun ymmärtämisessä ja vieraiden kielten oppimisessa. Lukivaikeuden tiedetään olevan vahvasti perinnöllinen, jolloin sitä esiintyy usein useammilla henkilöillä samassa suvussa. Lisäksi tutkimuksissa on tunnistettu myös muita lukivaikeuden riskitekijöitä, joista yksi on keskosuus.
Oppimisen vaikeuksissa liitännäisoireet ovat mahdollisia ja myös lukivaikeuden kanssa havaitaan välillä päällekkäin esimerkiksi matematiikan oppimisen tai tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteita. Tarkkaavuuden haasteet saattavat tällöin hankaloittaa lukemaan oppimista. Lapsi saattaa esimerkiksi lukea vauhdikkaasti, sanojen loput arvaillen, jolloin sanojen ja lauseiden merkitykset muuttuvat tai lukemiseen keskittyminen voi olla lapselle vaikeaa.
Oppimisen tukeminen koulussa
Varhainen tuen järjestäminen on tärkeää, sillä silloin oppimisen tukeminen sekä oppimisvaikeuksien kasaantumisen ennaltaehkäiseminen ja estäminen on tehokkaampaa. Perusopetuslain mukaan oppilaalla onkin oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Koulussa oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppimista voidaan tukea koulussa esimerkiksi tukiopetuksen tai osa-aikaisen erityisopetuksen muodossa, eriyttämällä opetuksen tavoitteita tai sisältöjä tai erilaisilla oppimisympäristöön liittyvillä järjestelyillä.
Lukemisen haasteiden yhteydessä on tärkeää kiinnittää huomiota ensin lukemisen tarkkuuteen ja sitten lukemisen sujuvoitumiseen. Lukusujuvuutta on hyvä tukea alakoulun ensimmäisten vuosien aikana, koska silloin tiedetään olevan kehityksellisesti otollinen aika lukemisen sujuvoitumiselle. Vähitellen vaatimustason ja lukuaineiden lisääntymisen myötä koulussa on tärkeää järjestää mahdollisuuksia oppia ja tuoda osaamista esille myös muilla keinoilla kuin lukemalla ja kirjoittamalla. Tämänlaisia tuen muotoja ovat esimerkiksi äänikirjojen käyttäminen uusia asioita opeteltaessa sekä koetilanteissa mahdollisuus lisäaikaan ja vastausten kertomiseen suullisesti.
Miten lukutaidon kehitystä voidaan tukea kotona?
Lukemaan oppimisessa ja lukusujuvuuden kehittämisessä säännöllinen lukuharjoittelu on oleellista. Lasta on tärkeää kannustaa lukemiseen ja luettaviksi teksteiksi valita lasta kiinnostavia aiheita. Luettavien tekstien on hyvä olla sopivan tasoisia ja lukuharjoittelun toteutua usein, mutta lyhyen ajan kerrallaan. Tällöin oppiminen on tehokkaampaa ja harjoittelu lapselle motivoivampaa. Lapsen harjoittelumotivaatiota voidaan ylläpitää myös pelillistämisen kautta. Hyvä esimerkki pelillisestä lukuharjoittelusta on Ekapeli, suomalainen, tieteellisesti tutkittu ja hyödylliseksi havaittu mobiili- ja tietokonepeli lukutaidon alkeita ja sujuvuutta harjoitteleville lapsille.
Kotona lukuharjoittelua voidaan toteuttaa myös esimerkiksi vuorolukuna, jossa lapsi ja aikuinen lukevat vuorotellen, esimerkiksi lause, kappale tai sivu kerrallaan. Tällöin lapselta vaaditaan vähemmän ponnistelua, mutta harjoittelua kertyy. Vuorolukua voidaan hyödyntää myös koulun lukuaineiden opiskelussa ja kokeisiin harjoittelemisessa, kun lapselle työläämmän lukemisen määrä vähenee ja aikuisen lukiessa lapsi voi keskittyä kuuntelemaan opeteltavia asioita.
Hyvinvoinnin ja monikkosisaruuden huomioiminen
Oppimisen vaikeuksilla voi olla vaikutusta myös lapsen hyvinvointiin ja käsitykseen itsestä oppijana. Hyvinvoinnin tukemiseksi on tärkeää antaa lapselle tietoa hänen vahvuuksistaan ja haasteistaan. Lapselle on tärkeää kertoa, mitä lukivaikeus tarkoittaa ja ettei se ole kovin harvinainen haaste. Tietoa on tärkeää antaa myös arjessa toimiville aikuisille ymmärryksen lisäämiseksi.
Monikkolasten kohdalla vanhempien ja opettajien on tärkeää kiinnittää huomiota lapsen tukemiseen yksilönä ja välttää vertailua monikkosisaruksiin. Monikkolapsille on tärkeää sanoittaa heidän omia vahvuuksiaan ja kaikkien harjoittelevan heille haastavampia asioita. Lapsi, jolla on lukivaikeus, on usein taitava monissa muissa asioissa, esimerkiksi liikunnassa, piirtämisessä, ongelmanratkaisussa tai musiikissa. Monikkolapsille on tärkeää mahdollistaa onnistumisen kokemuksia asioissa, joissa he ovat taitavia sekä heille haastavammissa asioissa pienin askelin ja saavutettavissa olevien tavoitteiden mukaisesti edeten.
Aija Lehtinen
Kirjoittaja on pääkaupunkiseutulainen lasten ja nuorten kanssa työskentelevä psykologi.
Jutun lähdeluettelo on saatavilla Monikkoperheet-lehden toimituksesta.
Muistilista vanhemmille lapsen lukutaidon vahvistamiseen
- Lukemista kannattaa harjoitella pienissä pätkissä
- Moni lapsi hyötyy lukemisesta yhdessä vanhemman kanssa
- Ekapeli avuksi harjoitteluun
Artikkeli on julkaistu Monikkoperheet-lehdessä 4/2024.