Nukkuuko ne? – Lasten unihaasteet
20.01.2021
Artikkeli on julkaistu 2/2018 Monikkoperheet-lehdessä
Nukkuminen on vauvavuoden puhutuimpia asioita. Monikkovanhemmat kuulevat varmasti kysymyksen vauvojensa nukkumisesta monesti. Uniongelmat voivat tulla monikkolasten kanssa tuplana. Niihin on kuitenkin ratkaisu.
Unikoulu, päivärytmitys ja öiset kauhukohtaukset ovat tuttuja asioita uniohjaaja ja unikonsultti Liisa Niskakankaalle. Hänen yrityksensä Unijuna auttaa vanhempia selviytymään lastensa uneen liittyvistä haasteista. Monikkoperheenkään ei tarvitse kärvistellä väsymyksen äärirajoilla koko vauvavuotta tai taaperoikää, sillä monikkolasten on yhtä lailla mahdollista nukkua hyvin.
Oppia Yhdysvalloista asti
Liisa kiinnostui vauvojen ja lasten uniasioista esikoisensa uniongelmien yhteydessä. Alkuperäiseltä koulutukseltaan Liisa on kauppatieteiden maisteri, mutta unikonsultiksi hän opiskeli Yhdysvalloissa. Siellä hän kävi noin 20 vuotta lasten uniongelmia hoitaneen perheterapeutti Kim Westin Gentle Sleep Coach sekä Certified Maternity and Child Sleep Consultant –koulutukset. Liisa on Suomen ainut kyseiset koulutukset käynyt uniasiantuntija. Koulutuksessa hän opiskeli muun muassa tieteellistä tietoa unesta, tietoa eri unikoulumetodeista, imetyksestä, turvallisesta kiintymyssuhteesta, lapsen kehitysvaiheista, uneen vaikuttavista sairauksista, kuten refluksista ja uniapneasta, sekä tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
Liisan filosofiana on tukea kunkin perheen valintoja ja löytää yksilöllisiä ratkaisuja unihaasteisiin. Menetelmänä hän käyttää esimerkiksi unisuunnitelman tekoa ja tilanteen seurantaa puhelimitse. Kaikki tehdään perhekohtaisesti niin, että perheen kasvatusfilosofiaa, imetystä sekä lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta ei vaarannettaisi.
Unikoulu – myytit ja totuudet
Ajatus unikoulusta aiheuttaa monessa vanhemmassa ahdistusta. Vanhemmat usein kokevat, että eivät väsymykseltään jaksa arjen pyörittämisen lisäksi vielä toteuttaa unikouluakin. Liisa rohkaisee monikkovanhempia.
– Unikoulua ei kannata pelätä. Monikkoperheissä hyödytkin tulevat tuplana, sanoo Liisa.
Unikoulu alkaa aina illasta. Ensimmäinen tärkein asia on opettaa lapsi nukahtamaan itsenäisesti.
-Joskus monikkovanhempi voi olla liian väsynyt toteuttamaan koko unikoulua, mutta silloin voi keskittyä vaikka vaan iltaan ja myöhemmin kun tilanne on parempi, niin jatkaa siitä, Liisa ehdottaa.
Unikoulussa lapsi oppii uuden nukahtamistavan. Siinä pyritään purkamaan uniassosiaatiot eli keinot joita lapsi on aikaisemmin tarvinnut nukahtaakseen. Niitä voi olla esimerkiksi lapsen kanniskelu, lapsen syöttäminen uneen tai nukahtaminen syliin.
Unikoulun toteuttamistapoja on monia. Myytti siitä, että lapsi jätetään yksin huoneeseen huutamaan itsensä uneen, on vanhanaikainen.
-Nukkumisjärjestelyt ja äidin halu imetyksen jatkamiseen tai lopettamiseen on mahdollista toteuttaa moninaisesti. Tärkeintä on arvioida yksilöllinen tilanne ja sen jälkeen toimia loogisesti, kertoo Liisa.
Unikoulun onnistuminen onkin kiinni juuri loogisuudesta. Mitä tahansa haluamaansa keinoa monikkovanhemmat päätyvätkin lastensa kanssa käyttämään, sen tulee näyttäytyä heille loogisena ja aina samalla tavalla, että oppi menee perille.
Monikkolapset unikoulussa
Unikoulun voi toteuttaa perusterveille lapsille kuuden kuukauden iän, huomioiden korjattu ikä, saavuttamisen jälkeen. Yöheräilyjen syy johtuu usein illasta eli on perehdyttävä huolella siihen mitä illalla tapahtuu.
-Illassa tärkeintä on rutiinit. Ne on hyvä luoda ja niiden on hyvä tapahtua lähes joka ilta samalla lailla. Viimeinen maitosyöttö kannattaa tehdä iltapalan jälkeen ja sen jälkeen vasta pesut ja esimerkiksi iltasatu, ohjaa Liisa. Näin maitosyöttö ei yhdisty nukahtamiseen.
Perusteet ovat aina samat oli kyseessä monikkolapset tai eri-ikäiset lapset. Monikkolapsilla tilanne voi tosin olla erilainen. Jollain voi olla suurempi unentarve ja toinen saattaa haluta syödä useammin yöllä. Joskus vanhempi saattaa reagoida liian nopeasti lapsen katkeavaan uneen sen pelossa, että toinenkin/muutkin heräävät. Unikoulun voikin toteuttaa eri huoneissa, niin että vain rauhallisempana pysyvä vanhempi toteuttaa sen tai niin, että hoidetaan yhdessä esimerkiksi vuorot jakaen.
-Tottahan esimerkiksi kaksosilla on tuplamäärä häiriötä. Kun yksi on selvinnyt hampaan puhkeamisesta, sairastelusta tai jostain motorisesta kehityksestä, niin toinen aloittaa. Mutta monikkovanhemmat ovat usein halukkaampia saada asiat toimimaan ja itkunsietokyky on hyvä. Toisen lapsen itkujen takia on hyvä käyttää kohinaääntä eli whitenoise-musiikkia vaikka Youtubesta, sanoo Liisa.
Rytmitykselläkin pääsee pitkälle
Jos unikoulu ei ole tarpeellinen tai sitä ei halua toteuttaa, voi päivää rytmittämällä auttaa lapsia nukkumaan paremmin.
-Joustava, suhteellisen säännöllinen rytmi, joka tarkoittaa lähes samoihin aikoihin heräämistä aamulla, päiväunia ja nukkumaanmenoa illalla, tukee hyvää unta, Liisa kertoo.
Iltatoimet on hyvä aloittaa ajoissa. Sillä ehkäisee lapsen yliväsymystä ja itkuisuutta sekä näin myös vanhemmat saavat hetken omaa aikaa.
-Yliväsyneen lapsen keho tuottaa kortisolihormonia, niin sanottua stressihormonia, joka huonontaa unta ja itkettää, Liisa jatkaa.
Useamman lapsen unimerkkien, kuten silmien hieromisen, haukottelun tai tuijottelun seuraaminen voi olla monikkovanhemmalle haastavaa. Tähän saa avun säännöllisestä rytmistä ja nukkumaanmenoajasta. Voi nimittäin käydä myös niin, että niin sanottu uni-ikkuna, eli sopiva hetki lapsen nukahtaa, sulkeutuu huomaamatta. Sitä seuraa ylivireystila, joka vie nukahtamista helposti yli tunnilla pidemmäksi.
Hyvät unet ovat kuitenkin jokaisen perheen saavutettavissa jo vauvavuonna, mikäli lapset ovat terveitä. Ja huonotkin unet ovat parannettavissa, vieläpä melko simppeleillä keinoilla. Lapsen terveystilanteen selvittäminen saattaa myös parantaa unia, jos taustalta löytyy esimerkiksi hoidettava allergia.
Johdonmukaiset keinot, rauhallisuus ja joustavan säännöllinen rytmi pitävät tilanteen hallinnassa. Vauvana opitut hyvät unitavat kantavat pitkälle.
TEKSTI
Marjatta Sassila
(Kuvaaja Outi Paattiniemi)