Yhteisön voima ja vertaistuen merkitys

27.02.2026

Kolmosperheiden arki on ainutlaatuista ja joskus haastavaakin. Kolmosäitien keskinäinen vertaistuki on arjen tärkeä turvaverkko, missä apua saa kysyä matalalla kynnyksellä aiheesta kuin aiheesta ja toisaalta vaikka vaan purkaa mieltään tai huoliaan.

Vertaistuen löytäminen on yksi tärkeimmistä syistä, miksi kolmosäidit ryhtyivät luomaan omaa WhatsApp-ryhmää syksyllä 2023. Äidit olivat tutustuneet Instagramissa muihin kolmosäiteihin, mutta yhteiselle keskusteluryhmälle oli selkeästi tarve. Sana ryhmän perustamisesta kiri kolmosäitien keskuudessa ja tällä hetkellä ryhmässä on jo 22 äitiä, joiden kolmoset ovat syntyneet vuosien 2019–2025 aikana. Ryhmässä keskustelu on aktiivista ja jokainen saa jakaa kokemuksiaan ja vertaistuki mahdollistuu.

Perheet ovat myös järjestäneet yhteisiä tapaamisia. Kerran he kokoontuivat yhden kolmosperheen luo syömään ja viettämään kesäpäivää kahdeksan aikuisen ja 15 lapsen kesken. Myös Järvenpään Volttitehtaalla pidetyssä tapaamisessa oli säpinää, kun 18 kolmoslasta ikähaitarilla 6 kk – 5 vuotta tapasivat vanhempineen.

Vertaistukea eri teemoista

Äitien vertaistuki ei rajoitu pelkästään arjen ja tunteiden jakamiseen, vaan se on myös käytännön apua. Porukasta huokuu yhteisöllinen kekseliäisyys ja avuliaisuus. Ryhmästä on saatu tukea erityisesti lasten kehitykseen liittyvissä asioissa ja kolmosten kuljetusjärjestelyissä. Siellä on pohdittu paljon yksilöllisyyden tukemista ja identtisyyden selvittämistä. Kasvatuskysymykset ja arkea helpottavat vinkit ovat myös yleisiä keskustelunaiheita. Myös arjen kokemukset, kuten lasten ruokailutottumukset ja nukkumisjärjestelyt ovat ryhmässä usein esillä, sillä niitä on helpompi käsitellä toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmän kesken on myös kierrätetty toisilta turhaksi jääneitä lastentarvikkeita seuraavaan kolmosperheeseen.

Tärkeäksi on koettu myös vertaistuki kolmosille tyypillisessä keskosuudessa ja sen mukanaan tuomissa haasteissa. Koska keskosen hoito voi olla monelle perheelle uusi kokemus, vertaistuki tarjoaa käytännön vinkkejä ja lohtua.

Vertaisryhmän kautta on saatu selville, mitä apua eri kolmosperheet ovat saaneet omalla asuinpaikkakunnallaan. Lapsiperheiden kotipalvelukäytäntöjen eroista on käyty vilkasta keskustelua ja myös neuvola- tai päivähoitoasiat ovat säännöllisesti ryhmän keskustelun aiheena. Joskus ammattilaisilta saatu tuki ja neuvojen puute on koettu turhauttavana ja vertaistuen kautta on löytynyt oikeat kanavat pyytää apua.

Porukalla myös jännitetään, kun jollakin uusista kolmosäideistä on synnytys käsillä ja odotetaan innokkaana kuvia vauvoista ja raporttia tilanteesta. Ryhmässä on valitettavasti myös jouduttu kohtaamaan raadollisin puoli kolmosuuden riskeistä, kun yksi ryhmän kolmosäideistä menetti kaikki kolme vauvaansa raskausaikana. Silloin muut äidit yhdessä muistivat menetyksen kokenutta perhettä surukukkasin.

Vain toinen kolmosäiti voi todella ymmärtää

Vertaistuki on kolmosäideille tärkeää monessa vaiheessa ja tilanteessa jo raskausajasta lähtien. Muut äidit tarjoavat paitsi käytännön apua ja vinkkejä, myös emotionaalista tukea. Moni ryhmän kolmosäideistä saa vertaistukea ja apua Instagramissa toisilta äideiltä sekä Facebookin vauvaryhmistä. Myös ystävät, omat sisarukset, sukulaiset ja tuttavaperheet antavat heille tukea ja apua arkeen. Kolmosäidit kuitenkin korostavat, kuinka ainoastaan toinen kolmosäiti voi todella ymmärtää kolmosperhearkea. Ryhmän äitien mielestä on myös helpottavaa jakaa ajatuksia ja kokemuksia ilman, että tarvitsee jatkuvasti selittää, millaista elämä kolmosten kanssa on.

Kolmosäidit ovat luoneet toisiaan tukevan yhteisön, missä ketään ei arvostella. Pienessä tiiviissä porukassa uskaltaa kertoa myös niitä ikävimpiä ajatuksia, mitkä haluaa päästä sanomaan jollekin ääneen, eikä tarvitse pelätä tuomitsemista.

Iseillä vertaistuen tarvetta ei ilmene

Kolmosisien tarve vertaistukeen ei nouse esiin tämän ryhmän keskuudessa. Tämä kysymys kuitenkin herätti mielenkiintoisia pohdintoja. Osa mainitsi, etteivät heidän puolisonsa ehkä ymmärrä, mihin tarvitsisivat vertaistukea ja koska ”kaiken tiedon saa Googlesta.”  Isät saattavat kokea, että arki nyt on sellaista kuin se kolmen tai useamman lapsen kanssa on, ja että muilla on varmasti samanlaista. Kolmosisät eivät ehkä koe, mitä se antaisi ja auttaisi, jos muiden isien kanssa kävisi esimerkiksi läpi, mitä haasteita kolmosten vanhemmuus mahdollisesti arkeen tuo.

Osa miehistä kyllä keskustelee monikkoasioista perheenjäsenten tai sukulaisten kanssa, mutta erilliseen kolmosisien vertaistukeen ei siis ole noussut erityistä tarvetta. Tämä ilmiö voinee liittyä myös siihen, että ainakin tässä ryhmässä äidit ovat vielä usein arjen pyörittäjiä ja kantavat suurimman osan metatöistä, kuten lasten vaatehankinnoista tai ruokasuunnittelusta, jolloin isät eivät välttämättä koe vertaistuen tarvetta tällaisiin asioihin samalla tavalla. Äidit kyselevät ryhmässä, mitkä haalarit ovat hyvät ja kestävät tai vinkkaavat jonkun kaupan hyvästä talvikenkäalesta. Vastaavaa ei tunnisteta miesten puolella, paitsi autohankintojen osalta – ne monissa perheissä on vastuutettu miehelle.

Puolisot ovat kuitenkin valmiita jakamaan omia kokemuksiaan muiden kolmosisien kanssa tarvittaessa ja kokevat sen mieluisaksi, jos sellainen tilanne tulee eteen. Itse isät eivät kuitenkaan aktiivisesti hakeudu toistensa seuraan. Miehet voivat myös nähdä ja olla puhumatta sanaakaan lapsista, eivätkä edes keskustellessaan huomaa lasten hälinää ympärillä.

JONNA LINDQVIST

Suomen Monikkoperheet ry ylläpitää Facebookissa suljettua ryhmää ”Kolmosten vanhemmat”, jonne kaikki kolmosten vanhemmat ovat tervetulleita keskustelemaan.

Artikkeli on julkaistu Monikkoperheet-lehdessä 2/2025.