Imetyksen haasteet ja edistävät tekijät

07.06.2024

Monikkoperheillä on erilaisia tarpeita, kuin perheillä, joihin on syntynyt yksi vauva. Myös imetys on erilaista ja monikkoperheet kohtaavat monenlaisia haasteita sen suhteen. Tässä artikkelissa tuodaan esiin opinnäytetyön tuloksia monikkoimetyksen edistävistä ja haastavista tekijöistä.

Suomessa suositellaan täysimetystä noin puoleen ikävuoteen saakka. Kiinteiden ruokien maistelun voi aloittaa aikaisintaan neljän kuukauden iässä. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee osittaisen imetyksen jatkamista vähintään kahden vuoden ikään. Näin varmistetaan imetyksen optimaalinen hyöty lapselle ja vanhemmalle. Pitkä kestoisen imetyksen on todettu vähentävän äidin rintasyöpäriskiä, lapsen infektiosairastavuutta ja myöhempää ylipainoa. Suosituksissa painotetaan myös lapsentahtista imetystä. Nämä suositukset kuitenkin haastavat monikkoperheitä, koska rinnalla on kaksi tai useampi ruokailija.

Edistävät tekijät

Monikkoimetystä edistävissä tekijöissä äitien saama tuki ja ohjaus nousivat erittäin tärkeiksi tekijöiksi. Tutkimustuloksen mukaan terveydenhuollon ammattilaisen antamalla laadukkaalla monikkoimetysohjauksella ja tuella saatiin nostettua kaksosten imetysmäärää jopa 74 prosentilla. Ammattilaisten antaman tuen lisäksi hyvin tärkeää oli isien, isovanhempien ja ystävien antama tuki. Tutkimustuloksien mukaan myös vertaistuella oli merkittävä rooli monikkoimetystä edistävänä tekijänä. Vertaistukea äidit löysivät Facebook-ryhmistä, joissa oli muita monikkoäitejä.

Yhtenä edistävänä tekijänä monikkoimetyksessä oli äitien runsas rintamaidon tuotanto. Tämän lisäksi äidit hyötyivät nännisuojaimista imetyksen apuvälineenä, sillä ne helpottivat ja nopeuttivat maidon siirtymistä. Vastaavasti vauvojen tutin käytöllä oli kuitenkin alentava vaikutus imetykseen ja vauvojen imemiskykyyn.

Haastavat tekijät

Yleisimmät monikkoäitien kohtaamat haasteet olivat riittämätön maidontuotanto vauvojen tarpeisiin, väsymys ja stressi, sekä riittämätön imetysohjaus terveydenhuollon ammattilaisilta. Äidit kokivat erityisesti kahden vauvan välillä vuorottelun haastavaksi ja uuvuttavaksi. Erityisen tärkeää silloin oli yrittää saada vauvat samaan ruokailurytmiin. Haastetta tähän kuitenkin toi se, mikäli toinen vauvoista oli huomattavasti nopeampi ruokailemaan rinnalla. Tällöin äitien oli pystyttävä pitämään nopeammin syövä vauva hereillä siihen asti, että myös toinen vauvoista oli ruokaillut loppuun. Lisäksi toisen vauvoista herätessä syömään, äidit joutuivat herättämään myös toisenkin vauvan ruokailemaan samanaikaisesti. Vauvojen kasvaessa myös näitä rytmejä tuli muokata jatkuvasti. Äidit olivat stressaantuneita, sillä he olisivat tarvinneet enemmän tukea ja tietoa monikkoimetyksen sujuvoittamiseen.

Sektiosyntyvyys oli huomattavan korkea kaksosten keskuudessa. Sektio synnytystapana pidentää äidin mobilisoitumista ja palautumista alatiesynnytykseen verrattuna, ja tämä tuotti haasteita vauvojen imetykseen sekä hoitamiseen. Mikäli vauvat olivat syntyneet ennenaikaisesti, näyttäytyi se vauvojen epäkypsänä imetyskäyttäytymisenä, joka osaltaan aiheutti haastetta imetykseen.

Tuen merkitys

Näistä voidaan päätellä, että sosiaalinen tuki muodostuisi merkittäväksi tekijäksi monikkoimetyksen onnistumisessa. Ammattilaisilta toivotaan enemmän laadukasta tukea ja ohjausta monikkoimetykseen. Imetykseen saatava sosiaalinen tuki puolisolta ja lähipiiriltä on myös merkityksellinen. Se voi olla arjessa konkreettisesti apukäsiä vauvojen hoitoon. Vertaistuki on myös tärkeää, ja sen saaminen on helpottunut sosiaalisen median myötä.

Tutkimusnäyttöä tarvitaan lisää

Monikkoimetystä on tutkittu suhteellisen vähän, ja tärkeää olisi saada lisää tutkimusnäyttöä monikkoimetyksen haastavista ja edistävistä tekijöistä. Tämä edesauttaisi monikkovauvojen ravitsemusta ja helpottaisi imetyssuosituksen täyttymistä mahdollisuuksien mukaan. Myös terveydenhuollon ammattilaisten monikkoimetysohjausosaamista kehittäisi uusi tutkimusnäyttö aiheesta. On todettu, että imetystä koskeva tuki ja ohjaus pidentää imetyksen kestoa terveillä yksin syntyneillä vauvoilla. Näyttöä ei ole riittävästi niistä interventioista, jotka auttaisivat tehokkaasti tukemaan äitejä, joilla on monikkovauvat.

TEKSTI

Fatima Tawil ja Jenna Valli *) 

Tinja Kaivolahti, terveydenhoitotyön lehtori, Metropolia amk 

*) Artikkeli pohjautuu Metropolia ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden tekemän opinnäytetyön keskeisiin tuloksiin. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskasauksena. Työn tarkoituksena oli kuvata monikkoimetyksen haasteita ja edistäviä tekijöitä. Työn tavoitteena oli tuoda tietoa monikkoperheille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa.

Kuva:
Mikäli vauvat olivat syntyneet ennenaikaisesti, näyttäytyi se vauvojen epäkypsänä imetyskäyttäytymisenä, joka osaltaan aiheutti haastetta imetykseen.

Artikkeli on julkaistu Monikkoperheet-lehdessä 3/2023.

Lue lisää monikkolasten imetyksestä nettisivujemme Imetys-osiosta.