Lausunto selvitykseen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista
31.01.2025
Sosiaali- ja terveysministerin asettaman selvityshenkilön Mika Pyykön selvitys STEA-avustustoiminnan tulevista edellytyksistä ja linjauksista julkistettiin tammikuussa 2025. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi selvityksistä lausuntoja. Suomen Monikkoperheet ry lausui selvityksestä ja lausunnossa todettiin muun muassa, että toiminnan tuloksellisuus on tärkeää rahoituksen myöntämisessä. Raportissa esitelty teemapohjainen rahoitusmalli, joka muuttaisi rahoitusjärjestelmää merkittävästi, todennäköisesti lisäisi toiminnan projektimaisuutta. Raportissa ei riittävästi huomioida sitä, että järjestöjen toiminta on kansalaislähtöistä ja sen toiminnan volyymi ja voima piilee juuri kyvyssä vastata kohderyhmänsä itse havaitsemiin ongelmiin. Koko lausunnon voit lukea alta.
Lausunnonantajan lausunto
Suomen Monikkoperheet ry 31.1.2025. Asia: VN/1463/2025. Lausuntopyyntö selvityksestä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista
Raportissa ehdotetaan avustustoiminnan uudistamista kahdella vaihtoehtoisella mallilla.
A – Tasapainoista tulevaisuutta rakentamassa (raportin kappale 4.1.)
B – Muutokseen sopeuttaminen (raportin kappale 4.2)
Kumpi malleista soveltuu mielestänne paremmin uudistuksen lähtökohdaksi?
Ei kumpikaan yllä mainituista, perustelu: Mallit on esitelty niin eri tarkkuuksilla, että kategorisen kannan ottaminen ei ole mahdollista.
2. Selvityshenkilön raportissa esitetyssä Tasapainoinen tulevaisuus- avustusmallissa avustuksia kohdennettaisiin viidelle teema-alueelle, jotka liittyvät yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin, joihin liittyvään toimintaan tulisi jatkossa kohdentaa STEA-avustuksia. Teemat liittyvät suomalaisen yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin, kuten ikärakenteen muutokseen ja kansansairauksiin.
Kappaleessa 4.1 esitetyt teemat ovat:
* lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen
* ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen
* mielenterveyden edistäminen
* yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen
* väestöterveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäisy)
Ovatko esitetyt teemat edustamasi organisaation näkökulmasta perusteltuja?
Edustamani järjestön näkökulmasta ovat tässä esitetyssä teemajaksossa. Teemat eivät kuitenkaan tunnu kattavan kaikkien sote-järjestöjen työtä ja on epäselvää, mikä olisi järjestötoiminnan tilanne selvityshenkilön raportissa esittämän aikajänteen (5-6 vuotta) jälkeen.
Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä); Käytä kutakin vaihtoehtoa vain kerran seuraavissa kysymyksissä. A) Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen
Ei vastattu
Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä) B) ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen
Ei vastattu
Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä) C) mielenterveyden edistäminen
Ei vastattu
Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä) D) yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen
Ei vastattu
Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä) E) Väestöterveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäisy
Ei vastattu
3. Selvityshenkilön raportissa on esitetty kappaleessa 4.1.3., että järjestöjen toiminnan alueellisia hyödyntämismahdollisuuksia voitaisiin lisätä ja hallinnollista taakkaa keventää siirtämällä hyvinvointialueiden järjestöavustukset STEAn hallinnoitavaksi? Kannatatteko ehdotusta järjestöavustusten siirtämisestä hyvinvointialueilta STEA-avustuksiksi? Valinta:
Ei. Perustelu: On hyvä, että hyvinvointialue voi jatkossakin suunnata järjestöavustuksia paikallisten olosuhteiden mukaisesti.
4. Kappaleessa 4.1.1.6 selvityshenkilö on esittänyt tapoja, joilla teemoja olisi mahdollista työstää edelleen siten, että STEAlla on alkuvaiheessa merkittävä rooli. Miten mielestänne mahdolliset muut teemat tulisi määritellä?
Edustamani järjestö ei pysty ottamaan tähän kantaa.
5. Muita huomioitanne raportista
Kiitos mahdollisuudesta lausua selvityshenkilö Mika Pyykön laatimaan raporttiin.
Selvityshenkilö esittää toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden asettamista merkittäväksi avustusten saamisen kriteeriksi. Avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia on tärkeää seurata jatkossakin, kunhan arvioinnissa otetaan huomioon ne sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden vaikuttavuuden arvioimiseen liittyvät epävarmuudet, joita Avustusasioiden neuvottelukunta on laajasti kuvannut omassa lausunnossaan.
Tuloksellisuusraportointitietoa on STEA:n johdolla kerätty laajasti useita vuosia, joten olisi ollut hienoa, että raporttiin olisi sisällytetty johtopäätöksiä tästä arviointitiedosta.
Sote-järjestöjen avustamista linjattaessa on hyvä huomioida, että näiden järjestöjen avustamiseen ei ole kerrottu liittyvän sellaisia ongelmia kuten vaikkapa yritystukiin, joiden ongelmista Harmaan talouden selvitysyksikkö (Vero) raportoi Valtionavustusta saaneiden osakeyhtiöiden harmaan talouden riskisyys -selvityksessä 1/2025.
Selvityshenkilön esittämä Vaihtoehto A ei huomioi riittävästi sitä, että järjestöjen toiminta on kansalaislähtöistä ja sen toiminnan volyymi ja voima piilee juuri kyvyssä vastata autonomisena organisaationa kohderyhmänsä itse havaitsemiin ongelmiin. Kansalaisjärjestöjen voimavara ovat vapaaehtoiset, joita sitouttaa vapaaehtoistyöhön mahdollisuus vaikuttaa toteutettavaan toimintaan. Vaihtoehto A:ssa tämä kansalaislähtöisyys ja yhdistystoiminnan autonomia uhkaavat toteutua nykyistä heikommin. Viime vuonna julkaistun Kansalaisjärjestöstrategian 2023–2027 mukaan ”kansalaisyhteiskunnalla on itseisarvo toimivassa demokraattisessa oikeusvaltiossa. Julkisen hallinnon on vältettävä kansalaisyhteiskunnan ohjaamista ja kunnioitettava yhdistymis- ja kokoontumisvapautta. Kansalaisjärjestöjen toimijuutta, toimintaperiaatteita ja toiminnan järjestämistä koskevaa päätösvaltaa on kunnioitettava esimerkiksi valtionavustuksia myönnettäessä”.
Vaihtoehto A voisi myös lisätä projektimaisuutta, jolloin järjestöjen tekemän ammatillisen koordinointityön ja vapaaehtoistyön jatkuvuus voi olla uhattuna.
Sosten mukaan suomalaisen kansalaisyhteiskunnan innovaatiokyvykkyyttä on kansainvälisestikin pidetty korkeana Suomessa ja lisäksi sen tekemän tuoreen jäsenkyselyn mukaan sote-järjestöillä on valmiutta uudistaa toimintaansa.
Suomen Monikkoperheet ry ei kannata sitä, että hyvinvointialueiden avustukset siirrettäisiin STEA:n koordinoitavaksi, vaan ne tulee säilyttää alueellisessa harkinnassa. Muutoin STEA:n toivotaan jatkavan nykyisessä roolissaan.
Pienissä järjestöissä koko toiminta saatetaan toteuttaa yleisavustuksella, sisältäen hallinnon lisäksi vaikuttamistyön, järjestötuen, kohderyhmätiedon tuottamisen, vertaistapahtumat, henkilöstö- ja taloushallinnon sekä viestinnän. Selvityshenkilö ehdottaa, että yleisavustus voisi olla korkeintaan 25 % järjestön saamien Ak-avustusten yhteissummasta. Mikäli tämä ehdotus tarkoittaa kaikkia yleisavustusta saavia järjestöjä, ratkaisu romahduttaisi koko toiminnan järjestössä, joka toteuttaa kaiken edellä mainitun toiminnan yleisavustuksellaan, ja hallinnoi lisäksi esimerkiksi jäsenjärjestöavustusta (Ak) tai vain yhtä yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa toteutettavaa Ak- avustusta. Suomen Monikkoperheet ry ei näe tarkoituksenmukaisena säätää kyseisenkaltaista prosenttirajaa.
Pienten järjestöjen asemaa tuleekin tarkastella tapauskohtaisesti niin, ettei koko järjestön ja kohderyhmän toiminta vaarannu leikkauksissa.
Selvityksen esitys kolmen vuoden myöntövälistä on kannatettava, sillä se keventäisi hallintoa ja vapauttaisi aikaa kohderyhmätyöhön. Suomen Monikkoperheet ry kannattaa Sosten esitystä siitä, että 10 % avustuksesta voitaisiin varata avustettuun toimintaan välittömästi liittyvään varainhankintatyöhön.
Suomen Monikkoperheet ry näkee, että sote-järjestöt pystyvät toteuttamaan tuloksellista toimintaa, kun
- myös pieniä kohderyhmiä edustavien järjestöjen toimintaedellytykset turvataan
- hallinnollista taakkaa kevennetään ja
- tosiasiallisia mahdollisuuksia tehdä varainhankintatyötä kehitetään.
Linjauksia toivotaan mahdollisimman pian, jotta järjestöt pystyvät varautumaan muutoksiin ja ottamaan ne huomioon suunnittelussaan.
Ulla Kumpula
Suomen Monikkoperheet ry