Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja yksilöllisen tuen merkitys

21.08.2026

Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista puhutaan silloin, kun lapsella on ikään nähden selvää vaikeutta uusien tietojen ja taitojen oppimisessa. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ilmenevät ja vaikuttavat lapsen arjen toimintakykyyn yksilöllisesti.

Monikkolasten opilliset valmiudet voivat olla hyvinkin erilaiset jaetusta ympäristöstä huolimatta ja yksilölliseen tukeen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen on tärkeää lapsen kehityksen ja mielenterveyden tukemiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Oppimisvaikeuksien perusta on keskushermoston toiminnassa, ja ne ovat siten synnynnäisiä sekä luonteeltaan suhteellisen pysyviä. Monikkoraskaus lisää riskiä keskosuudelle ja istukan vajaatoiminnasta johtuvalle kasvuhäiriölle, joiden tiedetään olevan oppimisvaikeuksille altistavia tekijöitä. Oppimisvaikeuksien riski on sitä suurempi, mitä ennenaikaisemmin syntyneestä keskosesta on kyse. Läheskään kaikille keskosille tai pienipainoisina syntyneille lapsille oppimisvaikeuksia ei kuitenkaan tule, ja toisaalta oppimisvaikeuksia ilmenee myös täysiaikaisina ja normaalipainoisina syntyneillä lapsilla.

Oppimisvaikeuksien ilmeneminen

Oppimisvaikeuksien ilmiasu on yksilöllinen. Oppimisvaikeudet voivat olla kapea-alaisia (kuten lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus) tai laaja-alaisia. Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavalle lapselle ikätasoisen opetuksen mukana pysyminen osoittautuu vaikeaksi monessa oppiaineessa ennemmin tai myöhemmin. Toisilla oppimisvaikeudet voivat ilmetä jo varhaislapsuudessa, kun taas toisilla vaikeudet alkavat näkyä vasta koulupolulla opiskeltavan aineksen monimutkaistuessa.

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet näkyvät monien asioiden oppimisen työläytenä ja heijastuvat yksilöllisesti arjen toimintakykyyn. Psykologin tutkimuksissa laaja-alaisia oppimisvaikeuksia todetaan silloin, kun lapsella ilmenee ikäryhmään nähden selkeitä vaikeuksia sekä kielellisten taitojen että nähdynvaraisten hahmottamisen ja päättelytaitojen osa-alueilla.

Kielelliset vaikeudet näkyvät koulussa usein lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen sekä luetun ymmärtämisen työläytenä. Arjessa kielelliset haasteet voivat näkyä vaikeutena ilmaista itseä puheella tai ymmärtää puhuttua kieltä. Pitkät ohjeet tai monimutkaisemmat käsitteet voivat olla lapselle vaikeita ymmärtää.

Hahmottamisen vaikeudet tekevät matematiikan oppimisesta usein työlästä. Hahmottamisen haasteet voivat näkyä myös pulmina mielikuvien luomisessa tai osakokonaisuuksien, tilasuhteiden ja yksityiskohtien hahmottamisessa. Lapsella voi olla vaikeuksia hahmottaa ajankulkua ja rahan arvoa.

Kielellisten ja hahmottamisen haasteiden rinnalla lapsella voi ilmetä vaikeutta myös motoriikan, sosiaalisten taitojen sekä tarkkaavuuden- ja toiminnanohjauksen osa-alueilla. Toisaalta lapsi voi olla sosiaalisesti tai liikunnallisesti hyvinkin taitava laaja-alaisista oppimisvaikeuksista huolimatta.

Oikeanlainen tuki

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja toteaminen on tärkeää, jotta lapsi tulee ymmärretyksi ja hänelle osataan tarjota oikeanlaista tukea sekä kotona että koulussa. Sopiva vaatimustaso koti- ja kouluarjessa mahdollistaa uuden oppimisen ja luo tilaisuuksia onnistumisen kokemusten saamiseen. Mikäli huoli lapsen oppimisesta herää, on vanhemman hyvä olla yhteydessä neuvolan tai opiskeluhuollon psykologiin tutkimustarpeen arvioimiseksi ja tukitoimien suunnittelemiseksi.

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen auttaa opettajia ja erityisopettajia suunnittelemaan pedagogisia tukitoimia ja ottamaan käyttöön erilaisia oppimisen apuvälineitä. Esimerkiksi kuvatuki ja erilaiset visuaaliset listat toimivat usein hyvänä oppimisen tukena oppilaille, joilla ilmenee kielellisiä haasteita tai tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmia. Hitaalle lukijalle äänikirjat voivat tarjota hyvän väylän opiskeltavan aineksen omaksumiseen. Moni oppimisvaikeuksia omaava lapsi hyötyy selkokielisestä oppimateriaalista. Opiskeluhuollon psykologi tai hoitavan tahon psykologi/neuropsykologi voi osallistua oppimisen tuen suunnitteluun yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa.

Peruskoulun loppupuolella laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaava nuori tarvitsee tukea ja henkilökohtaista opinto-ohjausta itselleen sopivan opiskelupaikan valintaan. Läheisten ihmisten tuen merkitys korostuu usein itsenäiseen asumiseen siirtymävaiheessa, kun vastuu omasta taloudesta ja arjenhallinnasta kasvaa.

Keskustelun ja hyvän huomaamisen tärkeys

Oppimisvaikeudet saattavat vaikuttaa herkästi lapsen itsetuntoon tai käsitykseen itsestä oppijana. Lasta voi helpottaa tieto siitä, että oppimisvaikeudet ovat suhteellisen yleisiä. On arvioitu, että noin 5-10 prosentilla väestöstä esiintyy yksittäisiä oppimisvaikeuksia. Tämä tarkoittaa, että 25:n lapsen luokalla useammalla kuin yhdellä ilmenee oppimiseen liittyvää tuen tarvetta. Lapsen kanssa on tärkeää käydä keskustelua lapsen omista vahvuuksista ja haasteista.

Monikkosisarusten kohdalla sekä vanhempien että opettajien olisi tärkeä kohdella jokaista lasta yksilönä. Yksilöllistä ajattelua voi helpottaa esimerkiksi siten, että kullekin lapselle varataan erilliset ajat varhaiskasvatuksen tai koulun kanssa käytäviä keskusteluja varten. Mahdolliseen lasten väliseen keskinäiseen vertailuun aikuisen on hyvä puuttua tuomalla esiin, että kaikilla ihmisillä on omia vahvuusalueita ja jokainen tarvitsee harjoitusta jossain asiassa. Myös yrittämisestä kehuminen ja pientenkin edistysaskelten huomioiminen auttavat lasta huomaamaan itsessään olevia hyviä asioita, mikä tukee identiteetin kehitystä.

Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tutkinut neuropsykologi Minna Peltopuro on todennut, että luovuuden ja lahjakkuuden sijaan lasta voisi palkita enemmän tehdystä työstä ja ahkeruudesta myös koulussa. Kodin ja koulun välinen keskustelu ja yhteistyö onkin erityisen tärkeää silloin, kun lapsen oppiminen ja myönteisen minäkuvan rakentuminen vaativat erityistä huomiota. Tärkeintä olisi, että jokainen lapsi saisi kokea olevansa arvokas omana ainutlaatuisena itsenään ja ilo uuden oppimiseen säilyisi oppimisvaikeuksista huolimatta.

ALISA OLKINUORA

Kirjoittaja on Helsingin kaupungilla neuropsykologin työtehtävissä toimiva psykologi (PsM) ja pienipainoisina syntyneiden kaksosten äiti.

Lisälukemista:

Närhi, V. Seppälä, H. & Kuikka, P. 2010. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti.

Neuropsykologi ja psykologian tohtori Minna Peltopuron haastattelu Laaja-alaiset oppimisvaikeudet on tärkeä tunnistaa Niilo Mäki instituutin nettisivuilla.

Serenius-Sirve, S. Kippola-Pääkkönen, A. Berggren, K. Korhonen, T. Ruoho-Petterson, T. 2021. Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen. ADHD-liitto ja Barnavårdsföreningen.

Artikkeli on julkaistu Monikkoperheet-lehdessä 3/2025.

Lue myös Arjen tuki alle kouluikäisten lasten kehityksellisissä viiveissä.