Kuusi syytä, miksi on etuoikeus olla kaksosten vanhempi

15.11.2023

Terkkuja teiniluolasta, osa 3

”Ohhoh. Kaksi kerralla, on se varmasti rankkaa.” Monikkovanhemmuudesta puhutaan usein haasteiden ja vaikeuksien kautta. Mutta tuplavanhemmuus on myös supervoima! Alla kuusi tutkittua ja itse koeteltua faktaa, miksi on parhautta olla juuri kaksosten vanhempi.

1. Yhteisvanhemmuus – isä tasavertaisesti mukana

Tutkimusten mukaan monikkoisät ovat muita isiä sitoutuneempia ja kasvatusvastuu jakautuu tasaisemmin vanhempien kesken. Tämä vanhemmuuden tiimityö on jo käytännön sanelemaa; äiti ei yksin kykene hoitamaan useamman vastasyntyneen usein samanaikaisia tarpeita. Näin monikkoisä kasvaa alusta asti aktiiviseen rooliin eikä jää sivustaseuraajaksi tai pelkäksi avustajaksi.

Olen kiitollinen, että omassa perheessäni tiimityö vanhempina on kantanut vauvaiästä läpi poikien lapsuuden. Nyt jo teini-ikäisten kaksosten vuoroviikkoperheinä jaamme edelleen kasvatusvastuun puoliksi ja juttelemme ja väännämme yhdessä isommista ja tärkeimmistä päätöksistä.

2. Armollinen ote vanhemmuuteen

Nykyajan vanhemmuuden suurin vitsaus on suorittaminen ja hengästyttävä intensiivisyys. Jälkimmäisessä monikkovanhemmat eivät pääse muita helpommalla, vaan heillä on tutkitusti enemmän stressin ja kuormituksen kokemuksia. Muita kielteisiä vanhemmuuden tuntemuksia heillä on sen sijaan vähemmän.

Epävirallinen monikkovanhempien slogan on: ”Mene sieltä, mistä aita on matalin tai sitä ei ole”. Monikkovanhemmuus antaa armollisen lähtökohdan kasvatukseen. Vanhemmuuden hifistelyt, tarkkojen ohjeistusten ja kasvatusfilosofioiden noudattamiset saa unohtaa viimeistään siinä vaiheessa, kun molemmat nyytit rääkyvät kurkku suorana tissiä, vatsanväänteitä tai valut itse eteisessä hikeä ennen kuin olet saanut ensimmäisellekään ulkovaatteet päälle. Jo vauvavuoden aikana oppii soveltamaan ja ymmärtää, että se riittää, että kaikilla on perusasiat kunnossa: unta, ruokaa ja sopivasti syliä.

kaksi taaperoa punaisissa mekoissa, etualalla olevalla lapsella lusikka suussa.

Kuva: Unplash Gabriel Crismariu

3. Sisaruuden parhaat palat

Kysypä keltä tahansa monikkovanhemmalta vanhemmuuden iloista, niin esiin nousee lasten sisarussuhde. Siinä monikkolapset ovatkin erityisiä! He luovat jo kohdusta asti suhteen myös toisiinsa ja herkistyvät reagoimaan toistensa liikkeisiin ja tuntemuksiin. Vauvoina tuplat laitetaan usein pötköttämään vierekkäin ja he hamuavat toistensa lähelle.

On hienoa seurata, miten pienet ensimmäistä kertaa tajuavat olevansa toisistaan erillisiä, ikävöivät ja ilahtuvat pienenkin eron jälkeen nähdessään toisensa uudestaan. On ihmeellistä, kun kaksi taaperoa oppii rinnakkain erilaisia taitoja ja käy vuorovaikutusta keskenään.

Yhtä sopua ja telepatiaa monikkosisaruus ei kuitenkaan ole. Mutta se on vahva ja rikas sisarussuhde, jossa toisen puolia pidetään kuin omia.

Vanhempana on ollut helpottavaa ja liikuttavaa seurata, kun oma lapsi on saanut kohdata uudet ja jännittävät asiat, tilanteet ja elämänvaiheet yhdessä oma veli rinnallaan. Murrosiässä poikieni kasvu aikuisiksikaan ei pelota niin paljon, sillä heillä on vierellään kohtalontoveri, jonka uskon säilyvän läheisenä läpi elämän.

4. Ei tarvitse pärjätä yksin  – uskallus hakea apua

Monikkovanhempana oivaltaa usein jo varhain, että vanhempana ei tarvitse pärjätä yksin. Monikko-odottajat kartoittavatkin monesti jo raskausaikana lähipiirinsä avun ja tuen ensimmäisiin kuukausiin. Myös lapsiperheiden kotipalvelu on yleinen monikkoperheiden käyttämä vauva-ajan palvelu. Vanhemmuuden alussa tarvittava tuki ja yhteistyö antaa hyvät eväät tulevaan. Jatkossakin sitä uskaltaa selvittää, pyytää ja hakea apua perheelleen aina, kun siihen on tarve.

5. Villit uskomukset

Kaksosiin liittyy paljon uskomuksia niin mytologioissa kuin populaarikulttuurissa. Osittain näiden uskomusten taikapiiri yltää meihin vanhempiin asti. Samalla tavalla kahtiajakoisesti (ihastellen ja kauhistellen) kuin kaksosiin suhtaudutaan, saatetaan suhtautua myös meihin monikkovanhempiin.

Jos kaipaat egobuustia omaan äitiyteesi, niin valitse uskomuksista herkullisimmat! Esimerkiksi Läntisen Afrikan alueella asuneet jorubat pitivät kaksosten äitejä niin superhedelmällisinä, että raskautta toivovien naisten kannatti vain viettää aikaa heidän lähellään. Samoin kongolaisessa lele-kansassa tietäjiksi pääsi yleensä vain mies, mutta poikkeuksen tekivät kaksoset ja heidän äitinsä.

Kaksi tyttöä, kaksoset, keltaisissa mekoissa.

Kuva: Pexels Ron lach

6. Kaksoset yhdistää

Ennen omien tuplieni syntymää en tiennyt, että pääsen heidän myötä harvojen ja valittujen kerhoon. Kuin Tesla-kuskit me tuplavaunulliset tervehdimme toisiamme ja tutustuimme leikkipuistoissa. Olit sitten monikkoperheyhdistysaktiivi, mukana Facebook- tai Whatsapp-ryhmissä tai et missään niistä, niin olet jollakin tavalla osa yhteisöä.

Kaksosten lähipiirissä eläminen yhdistää. Olen kuullut vuosien varrella mitä erilaisimmissa tilanteissa ihmisten kokemuksia ja tarinoita kaksosuudesta. Niitä meille monikkovanhemmille kertovat – kyselemättäkin – niin itse kaksoset, kaksosten sisarukset, vanhemmat, mummit ja kummit. Tähän monenkirjavaan porukkaan on ilo kuulua.

Hyvin sä vedät, monikkovanhempi! Ollaan ylpeitä toisistamme.

Laura Vähäsarja

Kirjoittaja on viestinnän asiantuntija & vauhdikkaiden identtisten teinipoikien äiti, jolle vanhemmuus on helpompaa teoriassa kuin käytännössä.

Ps. Blogin viittaukset tutkimustietoon on poimittu tietokirjasta Kiehtova kaksosuus. Monikko-sisarusten elämää. Toim. Ulla Kumpula. Gaudeamus 2020.
Suosittelen lukemaan! Kirjassa lähestytään kaksosuutta laajasti kahdeksassa artikkelissa, joiden näkökulma vaihtelee kaunokirjallisuudesta genetiikkaan.

Blogin aloituksen kuvituskuva: Pexels Elina Fairytale