Tieto kaksosten syntymekanismista auttaa ymmärtämään myös harvinaisia sairauksia

06.06.2024

Uusimman tutkimustiedon mukaan kaksosten syntymekanismia voidaan selittää epigenetiikan avulla. Epigeneettinen tutkimus on tuonut mukanaan myös kiinnostuksen moniin perinnöllisiin sairauksiin, kuten Beckwith-Wiedemannin syndroomaan.

Epigenetiikan tutkimusalue on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Se näyttäisi osittain selittävän myös identtisten kaksosten syntymekanismia, josta kirjoitimme Monikkoperheet-lehden numerossa 4/2021.

Uusimpien tutkimustulosten mukaan identtisten kaksosten alkusysäys näyttäisi johtuvan solujakautumista säätelevien geenialueiden ”häiriöstä”. Osa tutkijoista on myös spekuloinut, että identtisten kaksosten syntymekanismin ja joidenkin perinnöllisten sairauksien taustalla saattaa olla joitain yhteisiä tekijöitä. Yksi tällaisista sairauksista on harvinainen Beckwith-Wiedemannin syndrooma (BWS), jonka esiintyminen identtisillä kaksosilla on hieman muita yleisempää.

Taustalla geenin säätelyn häiriö

BWS on geneettinen oireyhtymä, joka aiheuttaa kasvuhäiriöitä sekä sikiökehityksen että lapsen muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana. Tyypillisiä oireita ovat liikakasvu, toispuoleinen liikakasvu (hemihyperplasia), kielen liikakasvu, joka vaikeuttaa syöttämistä ja puheen kehittymistä sekä uniapnea, napatyrä, sikiökautiset kasvaimet ja jotkin verisuoniepämuodostumat. Vaikka jotkin oireet saattavat vaatia kirurgisia toimenpiteitä, tasaantuvat ja katoavat oireet kuitenkin yleensä kahdeksanteen ikävuoteen mennessä.

BWS johtuu pääasiassa kromosomi 11+15.5-alueeseen liittyvien geenien säätelyn häiriöstä. Kysymys on siis epigeneettisestä ilmiöstä, jossa jokin ulkoinen tekijä aiheuttaa geenialueen säätelyn häiriintymisen. Kyse ei ole siis sinänsä periytyvästä oireyhtymästä, vaikka tutkijat ovatkin havainneet, että sen esiintyvyys painottuu voimakkaammin tiettyihin sukuihin.

Yleisempi identtisillä kaksosilla

BWS esiintyy noin yhdessä raskaudessa 10 500 raskautta kohti. Identtisillä kaksosilla esiintyvyys on hiukan muita yleisempää. Osa tutkijoista on myös spekuloinut, että identtisen kaksosuuden ja BWS:n syntymekanismi saattaa olla osittain yhteinen. Identtisillä kaksosilla BWS ilmenee kuitenkin hiukan yksin syntyneistä poikkeavalla tavalla.

Tutkimusten mukaan yksin syntyneillä lapsilla BWS:n kliiniset oireet ovat sitä voimakkaampia, mitä aikaisemmin epigeneettinen tapahtuma on alkionkehityksessä tapahtunut. Myöhäinen epigeneettinen tapahtuma johtaa niin sanottuun solujen mosaiikkirakenteeseen, jossa vain osassa elimistön soluista on tapahtunut epigeneettinen häiriö. Tämä taas johtaa siihen, että havaittavat BWS-oireet ovat vähäisemmät.

Kaksosten kliinisissä oireissa eroja

Epäidenttisillä kaksosilla erot BWS:ssä ovat yhtä erilaisia kuin erikseen syntyneillä sisaruksilla. Sen sijaan identtisillä kaksosilla kaksosten keskinäiset erot riippuvat suurelta osin siitä, missä vaiheessa hedelmöittynyt munasolu on jakautunut kahdeksi alkioksi ja milloin BWS:ään johtanut epigeneettinen häiriö on tapahtunut.

Jos identtisillä kaksosilla on raskauden aikana ollut yhteinen istukka ja vain toisella kaksosella todetaan BWS:n kliinisiä oireita, on epigeneettinen häiriö tapahtunut vain toisella kaksosista hiukan alkion jakautumisen jälkeen.

Jos identtisillä kaksosilla taas on raskauden aikana ollut yhteinen istukka, BWS:n kliiniset oireet vaihtelevat kaksosten välillä. Kaksosten keskinäiset erot ovat sitä suurempia, mitä myöhemmin BWS:n aiheuttava epigeneettinen häiriö tapahtuu. Erojen on havaittu olevan kuitenkin pienempiä kuin kaksosilla, joilla oli raskauden aikana omat istukat.

Ei syytä huoleen

BWS on suhteellisen harvinainen oireyhtymä, jonka vaikutukset pääsääntöisesti hälvenevät iän karttuessa, joten identtisten kaksostenkaan vanhemmilla ei ole syytä huoleen. Tutkijan näkökulmasta kaksoset ja kaksosten alkionkehityksen mekaniikka yhdessä kehittyvän epigenetiikan kanssa ovat kuitenkin avanneet uusia mahdollisuuksia ymmärtää monia perinnöllisiä ilmiöitä ja sairauksia.

Teksti

Jussi Peura

Lähde: Cohen, Jennifer L., et al. ”Diagnosis and Management of the Phenotypic Spectrum of Twins with Beckwith‐Wiedemann Syndrome.” American Journal of Medical Genetics. Part A 179, no. 7 (2019): 1139-1147. https://dx.doi.org/10.1002/ajmg.a.61164.

Artikkeli on julkaistu Monikkoperheet-lehdessä 1/2023.