Rauha olla raskaana

01.09.2023

Ei-toivottuja kommentteja, vatsan luvatonta koskettamista ja imetyksen valokuvaamista – tämä kaikki voi rikkoa monikkoäidin kehorauhaa ennen raskautta, sen aikana ja vielä sen jälkeenkin. Kehorauhaa voi puolustaa vahvalla kehosuhteella, joka syntyy tiedolla, rakkaudella ja rajoilla.

”Oi kauhea, kun sun maha on taas kasvanut!” Näitä sanoja Mari, sai kuulla viisi vuotta sitten toistuvasti. Tuolloin hän oli toista kertaa raskaana ja odotti kaksosiaan. Vaikka raskausvatsa ei tuntunut erityisen suurelta, sen kokoa ihmettelivät ystävät ja fysioterapeutin työssä kohdatut asiakkaat. Töissä kommentit oli oppinut suodattamaan, mutta ystävien sanat tulivat eri tavalla lähelle.

– Raskaus ja vatsan koko oli toistuva ihmettelyn aihe. Aina kun näin ystäviä, sanottiin, että onpa se vatsa nyt niin iso. Se tuntui pahalta.

Kommentteihin Mari reagoi pääosin hämmennyksellä. Hämmentäviä tilanteita kuitenkin riitti: esikoisraskauden alussa hän sai kuulla, ettei saisi päästää itseään lihomaan ja kaksosten synnyttyä läheinen ystävä otti yllättäen kuvan kaksosten tandemimetyksen aikana.

Nykyisin Mari ymmärtää, että tapaukset rikkoivat hänen kehorauhaansa. Kehorauha tarkoittaa kaikille kehoille sallittua rauhaa olla olemassa ilman, että joutuu kohtaamaan esimerkiksi pilkkaa, syrjintää tai vaatimuksia.

Erikoispsykologi ja psykoterapeutti Katarina Meskasen mukaan usein raskaana olevan kehorauhaa rikkovat kommentit, joita ei ole pyytänyt. Ne koskevat useimmiten ulkoista olemusta, kokoa tai kehon toimintaa – eli kehon muutoksia, jotka monikkoraskauksissa moninkertaistuvat. Ne voivat horjuttaa odottavan äidin suhdetta omaan kehoonsa ja samalla myös kehorauhaa.

Raskaus herättää kehosuhteeseen

Vaikka raskaus on erityislaatuista aikaa ja naisen keho saa aivan uusia merkityksiä, raskaus nostaa aina esiin muuttuvaan kehoon liittyviä ajatuksia ja tunteita.

– Etenkin monikkoraskaudessa keho voi tuntua isolta, kömpelöltä tai vieraalta, jos sen mittasuhteet muuttuvat paljon ja nopeasti. Hallinnantunne on koetuksella ja muutoksiin sopeutuminen vaatii mieleltä joustavuutta, Meskanen kertoo.

Marilta kaksosraskaus vaati joustavuutta aivan erityisesti. Kun esikoista odottaessa pystyi kolaamaan lumia vain tunteja ennen synnytystä, kaksosraskaudessa oli vaikeaa liikkua jo ennen ensimmäistä ultraa. Muutos oli liikkumisen kautta kehosuhdettaan työstäneelle suuri.

– En ollutkaan enää vahva ja itsenäinen nainen. Koko identiteetti ja kehosuhde piti rakentaa uudelleen.

Meskanen muistuttaa, että kaikkiin raskauden mullistuksiin ei tarvitse suhtautua ihastuksella, vaan on tärkeää hyväksyä myös vaikeat ajatukset ja tunnelmat. Silloin on helpompi tulla toimeen sen kanssa, jos olo kehossa ei olekaan auvoisa.

Kaksosraskaus auttoi Maria löytämään armon omaa kehoa kohtaan. Hän ei missään vaiheessa raskautta ollut pettynyt kehoonsa tai kokenut, että keho olisi pettänyt hänet.

– Ajattelin, että keho muuttuu, se kuuluu elämään ja tähän elämänvaiheeseen. Löysin armon siihen, että muutos on ok.

Armo ja rajat vahvistavat kehorauhaa

Raskausaika tarjoaa mahdollisuuden syventää ja työstää kehonkuvaansa. Sitä kannattaa vahvistaa, sillä lopulta se auttaa turvaamaan sekä oman että toisten kehorauhan.

– Kun ymmärtää, että oikeus ja päätäntävalta kehosta on vain itsellä ja tunnistaa rajansa, osaa myös asettaa rajoja tarkemmin ja kertoa muille, miten niitä tulisi kunnioittaa. Rajoja voi kuitenkin olla vaikeaa asettaa raskauden aikana, kun kehon äärirajat hakevat paikkaansa, Meskanen kertoo.

Marin mukaan monikkoraskaus on herkkää aikaa, koska riskiraskaus herättää huolta ja kehon muutokset ovat väistämättä ristiriidassa yhteiskunnan odotusten kanssa. Tieto kehorauhasta on auttanut luomaan vahvan kehonkuvan.

– Kun on saanut tietoa, on pystynyt hyväksymään oman kehon ja ajattelemaan, että mun keho on mulle rakas ja hyvä tällaisena.

Meskanen tähdentää, että raskaus muuttaa kehoa perinpohjaisesti, eikä täysin entiseen voi palata. Häntä harmittaa ajatus, että raskaus pitäisi ikään kuin nollata.

– Raskaus on valtava kehon metamorfoosi ja on ihmeellistä, että naisen keho pystyy siihen! Raskauden merkit muistuttavat kehon muodonmuutoksesta, lapsen kantamisesta ja uuden elämän synnyttämisestä, ja on raadollista, etteikö ne saisi näkyä. Miksei niistä voisi olla ylpeä?

Kehon muutosten hyväksymiseen voi vaikuttaa sillä, miten esimerkiksi raskausarpia tai suonikohjuja sanallistaa.

– Ne voivat olla voitonmerkkejä, kunniamerkkejä, taisteluarpia, tiikeriemon raitoja tai rakkauden raitoja, Meskanen listaa.

Huomio sisimpään

Kehorauha toteutuu, kun tiedostetaan, ettei ole hyväksyttävää kommentoida kehoa, Mari pohtii. Kommentit ovat kaksiteräinen miekka, jolla voi tarkoittaa hyvää, mutta saada aikaan huonoa. Siksi huomio pitäisi kohdistaa sisimpään.

– Ulkonäkö ei oikeastaan kerro mitään siitä, millaisia ihmisiä me ollaan.

Vahvan kehonkuvan myötä Mari on oppinut asettamaan rajoja ja puolustamaan kehorauhaa. Kun kertoo, etteivät kommentit tunnu hyvältä, kommentoija voi itsekin ymmärtää sen. Hän ei myöskään itse kommentoi toisten tai omaa kehoaan. Erityisen tarkka hän on silloin, jos kehorauhaa rikotaan lasten kuullen.

– Olen sitten sanonut suoraan, että ei saa kommentoida toisia ihmisiä noin, eikä kehoista saa puhua tuolla tavalla.

Myös muiden raskausvatsojen koskettaminen on saanut jäädä, vaikka Marille kosketus olisi luontaista: onhan vatsassa vauva, jota haluaisi helliä. Hän haluaisi, että rajoja asetettaisiin lempeästi ja niistä kerrottaisiin avoimesti.

Katarina Meskanen toivoo, että naisen keho saisi ansaitsemansa arvostuksen ja rauhan olla raskaana – ilman vertailua, mollaamista, kritisointia, väheksyntää ja pahimmillaan häpeää.

– Naisen keho on paljon muutakin kuin ulkoinen heijastus. Se pystyy ihmeellisiin asioihin ja on alkukantaisen viisas ja voimakas, uutta elämää luova olento. Se totta vie ansaitsee kaiken kunnioituksemme, arvostuksemme, rakkautemme ja huolenpitomme!

Krista Huupponen

kaksosia odottava nainen peilin edessä ottamassa kuvaa raskausvatsastaan.
Marin monikkoraskaudessa vatsan koko oli toistuva ihmettelyn ja keskustelun aihe. Tieto kehorauhasta on auttanut häntä puolustamaan omaa ja toisten kehorauhaa.
Erikoispsykologi ja psykoterapeutti Katarina Meskanen kohtaa työssään paljon raskaana olevia ja synnyttäneitä naisia, joiden kehosuhde kriisiytyy raskauden myötä. Raskaudesta muuttuvaan kehoon tulisi suhtautua lempeydellä ja ymmärryksellä. Kuva: Meeri Utti

Juttu on julkaistu Monikkoperheet-lehdessä 3/2022