Tupakoinnilla on merkillinen yhteys hedelmällisyyteen ja kaksosiin

11.05.2026

Tupakka palaa turkoosin tuhkakupin reunalla.

Olemme tienneet jo pitkään, että tupakointi tappaa. Se aiheuttaa syöpää ja on raskausaikana vaarallista erityisesti syntymättömälle lapselle. Mutta miksi tupakointi samaan aikaan sekä heikentää hedelmällisyyttä että kasvattaa todennäköisyyttä saada epäidenttiset kaksoset?

Nykyään vallitsee varsin selvä konsensus siitä, että tupakointi on terveydelle haitallista. Sen yhteys syöpään on ollut tiedossa jo pitkään. Myös tupakoinnin haitallinen vaikutus sikiönkehitykselle on melko hyvin yleisessä tiedossa minkä vuoksi moni tupakoiva äiti luopuu tupakoinnista ainakin raskauden ajaksi. Harvempi kuitenkaan tietää, että myös raskausajan ulkopuolisella tupakoinnilla on hedelmällisyyttä heikentävä vaikutus.  Tupakoinnin ja hedelmällisyyden yhteyttä on tutkittu melko paljon. Jo 1980-luvun alussa julkaistuissa tutkimuksissa tupakoinnin todettiin olevan yhteydessä heikentyneeseen hedelmällisyyteen. Tupakointi vaikuttaa sekä naisten että miesten hedelmällisyyteen, mutta tässä artikkelissa keskitymme vaikutuksiin naisilla.

Tupakassa on 4000 myrkky-yhdistettä

Miksi tupakointi heikentää hedelmällisyyttä? Tupakka sisältää noin 4000 kemiallista yhdistettä, jotka luokitellaan yksiselitteisesti myrkyiksi. Näitä ovat muun muassa polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) kuten benzo(a)pyreeni, jota syntyy orgaanisen aineen epätäydellisessä palamisessa, raskasmetallit kuten kadmium, lyijy ja koboltti sekä alkaloidit kuten nikotiini. Nämä kaikki vaikuttavat hedelmällisyyteen.

Benzo(a)pyreeni ja nikotiini estävät munarakkuloiden kasvua sekä keltarauhasten määrää ja kokoa. 15 savuketta päivässä polttavilla äideillä munarakkuloiden kasvu voi olla jopa 35 % heikompaa kuin tupakoimattomilla äideillä. Nikotiini lisää solukuolemia ja heikentää progesteronin synteesiä. Kadmium heikentää munarakkuloiden kasvua sekä estää valmiin munasolun ovulaatiota.

Monilla tupakan sisältämistä myrkyistä on myös kyky vaurioittaa DNA-molekyyliä, mikä tekee niistä karsinogeenisiä, eli syöpää aiheuttavia. Myrkyllisyyden vakavuus näyttää olevan suorassa yhteydessä siihen, kuinka monta savuketta päivässä poltetaan tai kuinka suuri päivittäinen altistus tupakille tulee. Esimerkiksi nikotiinia on passiiviselle tupakoinnille altistuvien naisten munasarjoissa noin 20-kertainen ja tupakoivien naisten munasarjoissa noin 200-kertainen määrä ei-tupakoivien naisten munasarjoihin verrattuna.

Tupakoinnin vaikutukset hedelmällisyyteen

Tupakan sisältämillä myrkyillä on useita munasarjojen toimintaa häiritseviä vaikutuksia. Ne hidastavat munasolun liikkumista munajohtimessa ja kasvattavat kohdun ulkopuolisen raskauden riskiä. Tupakoinnin tiedetään kasvattavan myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymän riskiä sekä aiheuttavan kivuliaita kuukautisia ja epäsäännöllisiä kuukautiskiertoja erityisestä menopaussia lähestyvillä naisilla.

Jokaisella syntyvällä naisella on jo syntymähetkellään munasolujen aihiot olemassa. Niiden määrä on rajallinen. Tupakan sisältämien myrkkyjen tiedetään heikentävän aihioiden laatua ja kasvua ja jopa tuhoavan osan niistä. Tupakoivilla naisilla munasarjojen munasoluaihioiden määrä voikin laskea jopa 20 % tupakoimattomaan naiseen verrattuna, mikä aikaistaa menopaussia keskimäärin noin 1–4 vuodella.

Merkillinen yhteys

Tupakointi sekoittaa munasarjojen hormonitoiminnan. Se vähentää sekä estrogeenin että progesteronin eritystä, mikä taas häiritsee munasolujen kypsymistä ja ovulaatiota. Merkillistä kuitenkin on, että samat tekijät, jotka ovat merkittäviä hedelmällisyyttä heikentäviä tekijöitä, näyttävät useissa tutkimuksissa olevan yhteydessä myös tuplaovulaatioihin ja edelleen epäidenttisten kaksosten syntymään. Omituista kyllä, tupakoinnin ja tuplaovulaation yhteyden on todettu olevan sitä suurempi, mitä useampia savukkeita äiti päivässä polttaa.

Miten voi olla mahdollista, että tupakoinnilla on samaan aikaan sekä hedelmällisyyttä heikentävä että epäidenttisten kaksosten todennäköisyyttä kasvattava vaikutus? Tutkijat epäilevät, että tupakoinnin aiheuttamat alhaiset estrogeenitasot kasvattavat riskiä tuplaovulaatiolle. Sen sijaan identtisten kaksosten todennäköisyyteen tupakointi ei näytä vaikuttavan.

Kuten tiedämme, alttius epäidenttisten kaksosten saamiselle on lievästi periytyvä. Nykyään tunnetaan jo useita geenejä, joiden tiedetään olevan yhteydessä tuplaovulaatioon ja edelleen epäidenttisten kaksosten syntymään. Vuonna 2015 julkaistiin yhdysvaltalaistutkimus, jossa tutkittiin tupakoinnin ja perimän yhteyttä riskiin saada epäidenttiset kaksoset. Tutkimuksessa tunnistettiin useita geenejä, joiden tiettyjen alleelien todettiin kasvattavan todennäköisyyttä tuplaovulaatiolle, jos äiti on tupakoija. Tiettyjä genotyyppejä perimässään kantavilla tupakoivilla äideillä tuplaovulaation todennäköisyys todettiin noin 5–9-kertaiseksi tupakoimattomiin äiteihin verrattuna.

Syöpäpoliisi TP53

Erityisen kiinnostava löytö oli geenin TP53 yhteys tuplaovulaatioon. TP53 koodaa p53 proteiinia, jolla on useita elimistön terveyteen liittyviä tehtäviä. Kyseinen geeni tunnetaan laajemmin eräänlaisena perimän vartijana, sillä se on yhteydessä toimintoihin, joilla elimistö suojautuu syöpää aiheuttavilta mutaatioilta. Solun DNA:n vaurioituessa geenin tehtävänä on aiheuttaa solun tuhoutuminen ja estää näin syöpää aiheuttava hallitsematon solujakautuminen. TP53 aktivoituu erilaisissa stressitilanteissa ja sen tiedetään olevan yhteydessä myös hedelmällisyystoimintoihin. Amerikkalaistutkimuksessa todettiin, että todennäköisyys epäidenttisille kaksosille kasvaa yli 60-kertaiseksi, jos äiti on tupakoija ja kantaa geenin TP53 epäidenttisiin kaksosiin yhteydessä olevassa geenikohdassa genotyyppiä TT.

Lisääntymisprosessissa elimistö joutuu usein tasapainoilemaan nopean kasvun ja kasvun rajoittamisen välimaastossa. Useissa tutkimuksissa on todettu, että elimistöä stressaavat ympäristötekijät aiheuttavat joskus tilanteen, jossa elimistö pyrkii lisääntymistilanteessa varmistamaan suvun jatkumisen tuplaovulaatiolla. Luonto ikään kuin pyrkii varmistamaan, että haastavassa tilanteessa ainakin toinen munasoluista hedelmöittyisi ja jatkaisi sukua.

TP53-geenin yhteys tuplaovulaatioon onkin kiinnostava, koska geenin tehtävä normaalisti on toimia stressaavassa tilanteessa eräänlaisena syöpäpoliisina. Se osoittaa, että luonto on ihmeellisempi kuin osaamme ajatellakaan. Voimme vain nöyränä todeta, että emme tiedä vielä läheskään kaikkea elimistön ja luonnon toiminnasta.

JUSSI PEURA

Artikkelityöryhmän jäsen

Artikkeli on julkaistu 2/2025 Monikkoperheet-lehdessä

Lähteet:

  • Dechanet, C., Anahory, T., Mathieu, JC., Quantin, X., Reyftmann, L. Hamamah, S. Hedon, B. ja Dechaud, H. 2011. Effects of cigarette smoking on reproduction. DOI:10.1093/humupd/dmq033
  • Dhagem VD, Nagtode, N., Kumar, D. ja Bhagar, AK. 2024. A Narrative Review on the Impact of Smoking on Female Fertility. DOI: 10.7759/cureus.58389
  • Hoekstra, C., Willemsen, G., van Beijsterveldt, T., Lambalk, CB:, Montgomery, GW ja Boomsma, DI. 2010. Body composition, smoking, and spontaneous dizygotic twinning. DOI: 10.1016/j.fertnstert.2008.10.012
  • Huang, H., Clancy, KBH, Burhance, C., Zhu, Y. ja Madrigal, L. 2015. Women Who Deliver Twins Are More Likely to Smoke and Have High Frequencies of Specific SNPs: Results From a Sample of African–American Women Who Delivered Preterm, Low Birth Weight Babies. DOI: 10.1002/ajhb.22723
  • Källen, K. 1998. Maternal smoking and twinning. Twin Res. 1998 Dec;1(4):206-11. PMID: 10100812.
  • Morales-Suarez-Varela, M., Hammer Bech, B., Christensen, K. ja Olsen, J. 2007. Coffee and Smoking as Risk Factors of Twin Pregnancies: The Danish National Birth Cohort. DOI: 10.1375/twin.10.4.597
  • Voorhis, BJ, Dawson, JD, Stowal, DW, Sparks, AE ja Syrop, CH. 1996. The effects of smoking on ovarian function and fertility during assisted reproduction cycles, DOI: 10.1016/0029-7844(96)00286-4
  • Voskarides, K. ja Giannopoulou, N. 2023. The Role of TP53 in Adaptation and Evolution. DOI: 10.3390/cells12030512